Kuudesluokkalaisten käsityksiä viihtyvyydestä liikuntatunneilla
Törmäkangas, Eeva; Lainesalo, Noora (2018-01-17)
17.01.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802123344
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802123344
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä viihtyvyydestä koululiikuntatunneilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eri osa-alueet olivat yhteydessä oppilaiden käsityksiin viihtyvyydestä. Osa-alueet koostuivat koulun olosuhteista, sosiaalisista suhteista sekä mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen. Lisäksi selvitettiin oppilaiden suhtautumista koululiikuntaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2017 erään kantahämäläisen alakoulun kuudesluokkalaisilta oppilailta. Tutkimukseen osallistui 18 oppilasta, joista yhdeksän oli tyttöjä ja yhdeksän poikia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla oppilaita kahden koulupäivän aikana ja tutkimusjoukko valittiin mukaan arpomalla haastateltavat lupalapun palauttaneista oppilaista. Haastatteluaineisto litteroitiin ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selvisi, että oppilaat suhtautuvat koululiikuntaan positiivisesti ja koululiikunta on pidetty oppiaine. Oppilaat pitivät yleisesti liikkumisesta sekä liikunnasta. Koulun olosuhteiden osalta viihtymiseen olivat yhteydessä säätila sekä liikuntatuntien paikka lukujärjestyksessä. Sosiaalisten suhteiden osalta opettaja on keskeisesti yhteydessä käsityksiin viihtymisestä. Kavereiden läsnäolon koettiin parantavan viihtymistä. Kannustava ja positiivinen ilmapiiri lisäsivät oppilaiden käsitysten mukaan heidän viihtymistään koululiikuntatunneilla verrattuna negatiiviseen ja riitaisaan ilmapiiriin. Tutkimustulosten mukaan oppilailla oli mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sillä he pääsivät osallistumaan koululiikuntatuntien suunnitteluun. Tämä koettiin tutkimustulosten mukaan pääosin viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2017 erään kantahämäläisen alakoulun kuudesluokkalaisilta oppilailta. Tutkimukseen osallistui 18 oppilasta, joista yhdeksän oli tyttöjä ja yhdeksän poikia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla oppilaita kahden koulupäivän aikana ja tutkimusjoukko valittiin mukaan arpomalla haastateltavat lupalapun palauttaneista oppilaista. Haastatteluaineisto litteroitiin ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selvisi, että oppilaat suhtautuvat koululiikuntaan positiivisesti ja koululiikunta on pidetty oppiaine. Oppilaat pitivät yleisesti liikkumisesta sekä liikunnasta. Koulun olosuhteiden osalta viihtymiseen olivat yhteydessä säätila sekä liikuntatuntien paikka lukujärjestyksessä. Sosiaalisten suhteiden osalta opettaja on keskeisesti yhteydessä käsityksiin viihtymisestä. Kavereiden läsnäolon koettiin parantavan viihtymistä. Kannustava ja positiivinen ilmapiiri lisäsivät oppilaiden käsitysten mukaan heidän viihtymistään koululiikuntatunneilla verrattuna negatiiviseen ja riitaisaan ilmapiiriin. Tutkimustulosten mukaan oppilailla oli mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sillä he pääsivät osallistumaan koululiikuntatuntien suunnitteluun. Tämä koettiin tutkimustulosten mukaan pääosin viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.