Erityinen lapsi luokkahuoneessa : Opettajien käsityksiä oppilaiden aggressiivisesta käytöksestä
Liukkonen, Linda (2018-02-01)
Erityinen lapsi luokkahuoneessa : Opettajien käsityksiä oppilaiden aggressiivisesta käytöksestä
(01.02.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802143403
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802143403
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ovatko luokanopettajat kohdanneet aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia työssään sekä mitkä seikat auttavat luokanopettajaa työskentelyssä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa. Lisäksi selvitetään mitä tunteita lapsen aggressio luokanopettajassa herättää.
Tässä tutkimuksessa aineistonkeruu suoritettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa haastateltiin viittä luokanopettajaa ryhmähaastattelussa. Luokanopettajat ovat työssä alakoulun luokka-asteilla 1-6 ja työskentelevät Varsinais-Suomessa. Haastattelu toteutettiin maaliskuussa 2017. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jonka jälkeen haastatteluaineistosta nostettiin esiin erilaisia teemoja.
Tutkimustulosten mukaan kohdatessaan aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen luokanopettajat kokevat huolta, pelkoa ja voimattomuutta. Yksi vastaajista myönsi tunteneensa myös kiukkua. Opettajien kielenkäytössä puheessa aggressiivisista lapsista havaittiin tässä tutkimuksessa eroja. Toiset määrittelivät aggressiivisuuden lapsen pysyväksi ominaisuudeksi ja toiset määrittivät sen osaksi lapsen käyttäytymistä. Tutkimuksen tuloksena selvisi myös, että luokanopettajat saavat tukea kollegiaalisuudesta ja vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, vaikkakin yhteistyön mainittiin olevan haastavaa. Haastateltavat kokivat, että ulkopuolinen tuki jää ohueksi. Vastaajien mielestä esimerkiksi työterveyshuolto ja psykologi tai työnohjaus ovat liian hankalasti saavutettavissa ja akuuttiin tilanteeseen ei niistä saa apua. Osa haastateltavista kertoi hyötyneensä koulutuksista, mutta he kokivat, että kouluarjen järjestäminen niin, että koulutuksiin pääsisi, on haastavaa. Tärkeimpänä tutkimustuloksena selvisi, että haastattelemieni opettajien opetuksessa ei ollut piirteitä tunnetaitojen opettamisesta oppilaille.
Opettajat kokivat olevansa tärkeässä ihmissuhdetyössä ja he kokivat omaamansa hyvän tunneälyn. Tunneälyn ollessa emotionaalisen kompetenssin yksi osa-alueista, on tunneäly erittäin tärkeää aggressiivisen lapsen kohtaamisessa. Tunneälyn avulla opettajat voivat selvitä hankalistakin tilanteista ja osaavat jo aistia ja ennakoida lapsen mielentiloja ja jaksamista.
Tässä tutkimuksessa aineistonkeruu suoritettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa haastateltiin viittä luokanopettajaa ryhmähaastattelussa. Luokanopettajat ovat työssä alakoulun luokka-asteilla 1-6 ja työskentelevät Varsinais-Suomessa. Haastattelu toteutettiin maaliskuussa 2017. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jonka jälkeen haastatteluaineistosta nostettiin esiin erilaisia teemoja.
Tutkimustulosten mukaan kohdatessaan aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen luokanopettajat kokevat huolta, pelkoa ja voimattomuutta. Yksi vastaajista myönsi tunteneensa myös kiukkua. Opettajien kielenkäytössä puheessa aggressiivisista lapsista havaittiin tässä tutkimuksessa eroja. Toiset määrittelivät aggressiivisuuden lapsen pysyväksi ominaisuudeksi ja toiset määrittivät sen osaksi lapsen käyttäytymistä. Tutkimuksen tuloksena selvisi myös, että luokanopettajat saavat tukea kollegiaalisuudesta ja vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, vaikkakin yhteistyön mainittiin olevan haastavaa. Haastateltavat kokivat, että ulkopuolinen tuki jää ohueksi. Vastaajien mielestä esimerkiksi työterveyshuolto ja psykologi tai työnohjaus ovat liian hankalasti saavutettavissa ja akuuttiin tilanteeseen ei niistä saa apua. Osa haastateltavista kertoi hyötyneensä koulutuksista, mutta he kokivat, että kouluarjen järjestäminen niin, että koulutuksiin pääsisi, on haastavaa. Tärkeimpänä tutkimustuloksena selvisi, että haastattelemieni opettajien opetuksessa ei ollut piirteitä tunnetaitojen opettamisesta oppilaille.
Opettajat kokivat olevansa tärkeässä ihmissuhdetyössä ja he kokivat omaamansa hyvän tunneälyn. Tunneälyn ollessa emotionaalisen kompetenssin yksi osa-alueista, on tunneäly erittäin tärkeää aggressiivisen lapsen kohtaamisessa. Tunneälyn avulla opettajat voivat selvitä hankalistakin tilanteista ja osaavat jo aistia ja ennakoida lapsen mielentiloja ja jaksamista.