Työmotivaatio luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla
Jantunen, Tomi; Hirvonen, Minna (2018-02-05)
Työmotivaatio luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla
Jantunen, Tomi
Hirvonen, Minna
(05.02.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804066360
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804066360
Tiivistelmä
Yksilön motivaatio vaikuttaa hänen työskentelyynsä. Yksi tapa kategorisoida motivaatiota on jakaa se sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ennen on ajateltu, että ihmisiä motivoisi ulkoiset palkkiot, kuten esimerkiksi raha. Nykyään kuitenkin tiedetään, että sisäiset motivaation kohteet saavat ihmisen työskentelemään pidempään ja intensiivisemmin. Koulutuksen ja työelämän kannalta on merkittävää tietää, onko luokanopettajilla ja luokanopettajaksi opiskelevilla samankaltaiset ajatukset työssä motivoivista asioista. Opettajan motivaatio vaikuttaa esimerkiksi oppilaiden asenteisiin ja käyttäytymiseen luokassa. Lisäksi yleisesti työelämässä on aikaisemmin havaittu eroavaisuuksia työn motivaatiossa sukupuolten välillä, joten miehiä ja naisia on perusteltua tutkia myös erikseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia työmotivaatiossa on luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, onko luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä työmotivaatioeroja sukupuolittain tarkasteltuna. Perusjoukkoina olivat suomenkielisten alakoulujen luokanopettajat ja suomenkielisissä luokanopettajakoulutuksessa opiskelevat luokanopettajaopiskelijat. Kyselylomakkeella kerättyä aineistoa tutkittiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa valittiin satunnaisotannalla 27 kuntaa, joiden alakouluihin lähetetiin luokanopettajille suunnattu kysely. Luokanopettajaopiskelijoiden otanta koostui yliopistossa luokanopettajaksi opiskelevista henkilöistä. Vastauksia saatiin 51 luokanopettajilta ja 59 luokanopettajaopiskelijoilta. Kysely koostui 26 kysymyksestä, joihin vastattiin 6-portaisella likert-asteikolla. Sen lisäksi vastaajat pyydettiin laittamaan 11 työn ominaisuutta henkilökohtaiseen tärkeysjärjestykseen.
Tulosten mukaan työmotivaation osa-alueiden tärkeydessä on eroavaisuuksia sekä miesten ja naisten välillä, että myös luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä. Naispuoliset luokanopettajat pitivät esimerkiksi tärkeämpänä työstä hyvin suoriutumista ja pätevyyden kokemista miesluokanopettajiin verrattuna. Naispuoliset luokanopettajaopiskelijat olivat ulkoisemmin motivoituneempia kuin miespuoliset luokanopettajaopiskelijat. Kun tutkittiin naisten keskinäisiä eroavaisuuksia, pitivät luokanopettajat muun muassa tärkeämpänä vakituista työsuhdetta verrattuna luokanopettajaopiskelijoihin. Miesluokanopettajat pitivät esimerkiksi palkkaa tärkeämpänä kuin miesluokanopettajaopiskelijat. Tulevien tutkimuksien tulee ottaa huomioon sukupuolen vaikutus työmotivaatioon tutkiessa näitä ryhmiä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia työmotivaatiossa on luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, onko luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä työmotivaatioeroja sukupuolittain tarkasteltuna. Perusjoukkoina olivat suomenkielisten alakoulujen luokanopettajat ja suomenkielisissä luokanopettajakoulutuksessa opiskelevat luokanopettajaopiskelijat. Kyselylomakkeella kerättyä aineistoa tutkittiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa valittiin satunnaisotannalla 27 kuntaa, joiden alakouluihin lähetetiin luokanopettajille suunnattu kysely. Luokanopettajaopiskelijoiden otanta koostui yliopistossa luokanopettajaksi opiskelevista henkilöistä. Vastauksia saatiin 51 luokanopettajilta ja 59 luokanopettajaopiskelijoilta. Kysely koostui 26 kysymyksestä, joihin vastattiin 6-portaisella likert-asteikolla. Sen lisäksi vastaajat pyydettiin laittamaan 11 työn ominaisuutta henkilökohtaiseen tärkeysjärjestykseen.
Tulosten mukaan työmotivaation osa-alueiden tärkeydessä on eroavaisuuksia sekä miesten ja naisten välillä, että myös luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä. Naispuoliset luokanopettajat pitivät esimerkiksi tärkeämpänä työstä hyvin suoriutumista ja pätevyyden kokemista miesluokanopettajiin verrattuna. Naispuoliset luokanopettajaopiskelijat olivat ulkoisemmin motivoituneempia kuin miespuoliset luokanopettajaopiskelijat. Kun tutkittiin naisten keskinäisiä eroavaisuuksia, pitivät luokanopettajat muun muassa tärkeämpänä vakituista työsuhdetta verrattuna luokanopettajaopiskelijoihin. Miesluokanopettajat pitivät esimerkiksi palkkaa tärkeämpänä kuin miesluokanopettajaopiskelijat. Tulevien tutkimuksien tulee ottaa huomioon sukupuolen vaikutus työmotivaatioon tutkiessa näitä ryhmiä.