TANSSI VALTAKUNNALLISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISSA 2014 : Sisällönanalyysi yleisistä osioista ja 1.-2-vuosiluokkakokonaisuuksista
Vanhanen, Tiina (2018-01-24)
TANSSI VALTAKUNNALLISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISSA 2014 : Sisällönanalyysi yleisistä osioista ja 1.-2-vuosiluokkakokonaisuuksista
(24.01.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802273606
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802273606
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan alakouluissa syksyllä 2016. Nämä perusteet ohjaavat luokanopettajien työtä niin peda-gogisesti, tiedollisesti kuin juridis-hallinnollisestikin. Tanssia ei saatu omaksi oppiaineek-seen, vaikka Suomen Opetusministeriön tukema Valtion tanssitaidetoimikunta olikin käynnistänyt vuonna 2008 strategiatyön, jonka yhtenä tavoitteena on saada tanssi sisäl-lytetyksi osaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisällönanalyyttisin keinoin, minkälaiset mahdollisuudet luokanopettajalla on kuitenkin opettaa tanssia ja toteuttaa tanssiin liitettävää kehollista oppimiskäsitystä ny-kyisen valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman puitteissa.
Valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita analysoitiin ke-hollisen oppimiskäsityksen, tanssin elementtien ja ulottuvuuksien sekä avoimen pedago-giikan ja sisältöjen integraation käsitteiden avulla. Teoriasidonnaisen tutkimuksen tär-keimpinä teorialähteinä toimivat Anttilan (1994; 2001; 2003; 2005; 2006; 2013) tanssiin ja keholliseen oppimiskäsitykseen liittyvät tutkimukset ja ajatukset sekä Vitikan (2009) tutkimus opetussuunnitelman mallin jäsennyksestä.
Sisällönanalyysin perusteella valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitel-man perusteissa ilmenevä oppimiskäsitys sisälsi kehollisen oppimiskäsityksen piirteitä. Perusteissa ilmeni tanssikasvatuksen mahdollistajana etenkin vuorovaikutukseen, kult-tuuriin ja fyysiseen ulottuvuuteen liittyviä tanssin piirteitä. Lisäksi esimerkiksi laaja-alaiset tavoitteet sisällön integraation piirteenä sekä ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen avoimen pedagogiikan piirteenä antavat luokanopettajalle vapautta käsi-tellä tanssi-ilmiötä ja ottaa kehollisuus ja kehollinen liike yhdeksi oppimisen näkökul-maksi. Tutkimusaineisto osoittautui yleisen kirjoitustyylin ja avoimen pedagogiikan piir-teiden kautta hyvin hedelmälliseksi tulkintojen tekemiselle. Vaikuttaa siltä, että vain luokanopettajan oma mielikuvitus ja luovuus ovat rajana sille, mihin suuntaan ja mil-laiseksi opetussuunnitelma lopulta taipuu opetuksessa. Vaikka tanssi ei olekaan yksi ope-tettavista oppiaineista, eikä käsitteenä ilmennyt kertaakaan tutkimusaineistossa, saa luo-va luokanopettaja opetussuunnitelman taipumaan tanssin tahtiin. Jotta luokanopettajat osaisivat opettaa kehollisen oppimiskäsityksen mukaisesti ja sisällyttää luovaa tietoista liikettä eli tanssia koulupäiviin, pitää katse kohdistaa luokanopettajankoulutukseen.
Uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan alakouluissa syksyllä 2016. Nämä perusteet ohjaavat luokanopettajien työtä niin peda-gogisesti, tiedollisesti kuin juridis-hallinnollisestikin. Tanssia ei saatu omaksi oppiaineek-seen, vaikka Suomen Opetusministeriön tukema Valtion tanssitaidetoimikunta olikin käynnistänyt vuonna 2008 strategiatyön, jonka yhtenä tavoitteena on saada tanssi sisäl-lytetyksi osaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisällönanalyyttisin keinoin, minkälaiset mahdollisuudet luokanopettajalla on kuitenkin opettaa tanssia ja toteuttaa tanssiin liitettävää kehollista oppimiskäsitystä ny-kyisen valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman puitteissa.
Valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita analysoitiin ke-hollisen oppimiskäsityksen, tanssin elementtien ja ulottuvuuksien sekä avoimen pedago-giikan ja sisältöjen integraation käsitteiden avulla. Teoriasidonnaisen tutkimuksen tär-keimpinä teorialähteinä toimivat Anttilan (1994; 2001; 2003; 2005; 2006; 2013) tanssiin ja keholliseen oppimiskäsitykseen liittyvät tutkimukset ja ajatukset sekä Vitikan (2009) tutkimus opetussuunnitelman mallin jäsennyksestä.
Sisällönanalyysin perusteella valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitel-man perusteissa ilmenevä oppimiskäsitys sisälsi kehollisen oppimiskäsityksen piirteitä. Perusteissa ilmeni tanssikasvatuksen mahdollistajana etenkin vuorovaikutukseen, kult-tuuriin ja fyysiseen ulottuvuuteen liittyviä tanssin piirteitä. Lisäksi esimerkiksi laaja-alaiset tavoitteet sisällön integraation piirteenä sekä ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen avoimen pedagogiikan piirteenä antavat luokanopettajalle vapautta käsi-tellä tanssi-ilmiötä ja ottaa kehollisuus ja kehollinen liike yhdeksi oppimisen näkökul-maksi. Tutkimusaineisto osoittautui yleisen kirjoitustyylin ja avoimen pedagogiikan piir-teiden kautta hyvin hedelmälliseksi tulkintojen tekemiselle. Vaikuttaa siltä, että vain luokanopettajan oma mielikuvitus ja luovuus ovat rajana sille, mihin suuntaan ja mil-laiseksi opetussuunnitelma lopulta taipuu opetuksessa. Vaikka tanssi ei olekaan yksi ope-tettavista oppiaineista, eikä käsitteenä ilmennyt kertaakaan tutkimusaineistossa, saa luo-va luokanopettaja opetussuunnitelman taipumaan tanssin tahtiin. Jotta luokanopettajat osaisivat opettaa kehollisen oppimiskäsityksen mukaisesti ja sisällyttää luovaa tietoista liikettä eli tanssia koulupäiviin, pitää katse kohdistaa luokanopettajankoulutukseen.