Sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käytön yhteys kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten ulkonäköpaineisiin
Heljälä, Fiia; Hirvensalo, Salla (2018-04-11)
11.04.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042418387
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042418387
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia yhteyksiä sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käytöllä on kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kokemiin ulkonäköpaineisiin. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 177 oppilasta kolmesta eri puolella Suomea sijaitsevasta koulusta.
Tutkittavat jaettiin kunkin tutkitun sosiaalisen median sovelluksen käytön yleisyyden perusteella kahteen ryhmään, sovellusta vähän käyttäviin ja paljon käyttäviin. Jaottelun avulla selvitettiin eri sovelluksien käytön yleisyyden yhteyksiä ulkonäköpaineisiin. Sosiaalisen median käytöstä johtuvien ulkonäköpaineiden mittaamista varten luotiin summamuuttuja, jota käytettiin kaikissa ulkonäköpaineisiin liittyvissä testeissä. Lisäksi tutkittavat jaettiin ulkonäkötyytyväisyyden mukaan tyytymättömiin, neutraaleihin ja tyytyväisiin. Ryhmittelyn avulla tutkittiin tyytyväisyysryhmien välisiä eroja ulkonäköpainei-den kokemisessa. Tutkimuksessa käytettiin monipuolisesti eri tilastollisia menetelmiä.
Tutkimusjoukossa sosiaalisen median käyttö keskittyi pääasiassa Snapchattiin, YouTubeen sekä Instagramiin. Tutkittavista 24 prosenttia koki sosiaalisen median käytöstä saatuja ulkonäköpaineita melko paljon tai enemmän. Tytöillä ulkonäköpaineet olivat yleisempiä kuin pojilla ja he olivat myös poikia tyytymättömämpiä omaan ulkonäköönsä. Vastaajista 31 prosenttia oli tyytyväisiä kaikkiin tutkittuihin ulkonäkönsä osa-alueisiin. Yhteisöpalveluiden käytön yleisyys oli yhteydessä koettuihin ulkonäköpaineisiin. Snapchatin ja Instagramin käyttömäärän kasvaessa myös ulkonäköpaineiden kokeminen yleistyi kummallakin sukupuolella. Ne tutkittavat, jotka julkaisivat sosiaalisessa mediassa itsestään sekä itsestään ja kavereistaan, kokivat muita yleisemmin ulkonäköpaineita. Myös muiden käyttäjien itsestään julkaisemien kuvien, hiustyylien sekä meikkaamisen seuraaminen oli yhteydessä ulkonäköpaineiden kokemiseen.
Koulussa mediakasvatuksen määrään ja laatuun on kiinnitetty huomiota ja koulu on saattanut onnistua tarjoamaan osalle nuorista keinoja ymmärtää ja käsitellä sosiaalista mediaa ja siellä näkyviä ulkonäkökäsityksiä. Yläkoulussa on pyritty tukemaan nuorten itsetuntoa ja yksilöllisyyden arvostamista. Nämä tekijät saattavat olla yhteydessä ulkonäköpaineiden kokemisen jakautumiseen. Myös kommunikointi samanhenkisen ryhmän kanssa sekä nuoren henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat selittää ulkonäköpaineiden jakautumista.
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia yhteyksiä sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käytöllä on kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kokemiin ulkonäköpaineisiin. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 177 oppilasta kolmesta eri puolella Suomea sijaitsevasta koulusta.
Tutkittavat jaettiin kunkin tutkitun sosiaalisen median sovelluksen käytön yleisyyden perusteella kahteen ryhmään, sovellusta vähän käyttäviin ja paljon käyttäviin. Jaottelun avulla selvitettiin eri sovelluksien käytön yleisyyden yhteyksiä ulkonäköpaineisiin. Sosiaalisen median käytöstä johtuvien ulkonäköpaineiden mittaamista varten luotiin summamuuttuja, jota käytettiin kaikissa ulkonäköpaineisiin liittyvissä testeissä. Lisäksi tutkittavat jaettiin ulkonäkötyytyväisyyden mukaan tyytymättömiin, neutraaleihin ja tyytyväisiin. Ryhmittelyn avulla tutkittiin tyytyväisyysryhmien välisiä eroja ulkonäköpainei-den kokemisessa. Tutkimuksessa käytettiin monipuolisesti eri tilastollisia menetelmiä.
Tutkimusjoukossa sosiaalisen median käyttö keskittyi pääasiassa Snapchattiin, YouTubeen sekä Instagramiin. Tutkittavista 24 prosenttia koki sosiaalisen median käytöstä saatuja ulkonäköpaineita melko paljon tai enemmän. Tytöillä ulkonäköpaineet olivat yleisempiä kuin pojilla ja he olivat myös poikia tyytymättömämpiä omaan ulkonäköönsä. Vastaajista 31 prosenttia oli tyytyväisiä kaikkiin tutkittuihin ulkonäkönsä osa-alueisiin. Yhteisöpalveluiden käytön yleisyys oli yhteydessä koettuihin ulkonäköpaineisiin. Snapchatin ja Instagramin käyttömäärän kasvaessa myös ulkonäköpaineiden kokeminen yleistyi kummallakin sukupuolella. Ne tutkittavat, jotka julkaisivat sosiaalisessa mediassa itsestään sekä itsestään ja kavereistaan, kokivat muita yleisemmin ulkonäköpaineita. Myös muiden käyttäjien itsestään julkaisemien kuvien, hiustyylien sekä meikkaamisen seuraaminen oli yhteydessä ulkonäköpaineiden kokemiseen.
Koulussa mediakasvatuksen määrään ja laatuun on kiinnitetty huomiota ja koulu on saattanut onnistua tarjoamaan osalle nuorista keinoja ymmärtää ja käsitellä sosiaalista mediaa ja siellä näkyviä ulkonäkökäsityksiä. Yläkoulussa on pyritty tukemaan nuorten itsetuntoa ja yksilöllisyyden arvostamista. Nämä tekijät saattavat olla yhteydessä ulkonäköpaineiden kokemisen jakautumiseen. Myös kommunikointi samanhenkisen ryhmän kanssa sekä nuoren henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat selittää ulkonäköpaineiden jakautumista.