Matemaattinen ongelmanratkaisutaito alakoulun päättövaiheessa : Asenteiden yhteys osaamiseen
Kaaja, Sara; Juusela, Hanna (2018-03-31)
31.03.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042518507
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042518507
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla oppilaiden matemaattiset ongelmanratkaisutaidot ovat alakoulun päätösvaiheessa. Asiaa tutkittiin lomakkeella, jonka täytti 52 kuudennen luokan oppilasta kahdesta satakuntalaisesta koulusta. Tutkimus toteutettiin keväällä eli lukuvuoden loppupuolella.
Ongelmanratkaisutaitoa tutkittiin yhdeksällä keskenään erilaisella ongelmanratkaisutehtävällä. Tutkittavat vastasivat myös matematiikka-asenteita mittaavaan osioon, jolla selvitettiin matematiikasta pitämistä ja oppilaiden käsitystä omasta taitotasostaan. Matematiikka-asenteita tutkittiin Likert-asteikolla.
Oppilaiden ongelmanratkaisutaito oli kohtalainen. Molemmat ääripäät olivat edustettuina otannassa, yksi vastaaja osasi ratkaista kaikki tehtävät ja yksi ei yhtään. Kaikkien tehtävien keskiarvo kaikilla oppilailla oli 0,95/2. Tutkittujen oppilaiden taito ratkaista erilaisia ongelmia ei ollut kuitenkaan kovin monipuolinen. Oppilaiden hyvin osaamat tehtävät olivat samantyyppisiä kuin ne, joita esiintyi heidän käyttämissään oppikirjoissa. Ongelmanratkaisutaitojen soveltaminen oli siis heikkoa. Tehtävien tuttuus sekä oppilaan sitkeys ja huolellisuus tehtävän ratkaisemisessa nousivat tutkimuksessa osaamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Opettajien tulisikin panostaa ongelmanratkaisutehtävien monipuoliseen harjoitteluun entistä enemmän, jotta oppilaiden soveltamistaidot kehittyisivät.
Oppilaan itsensä kokema matemaattinen osaaminen oli yhteydessä ongelmanratkaisutehtävien todelliseen osaamiseen, joten oppilaiden itsearviointitaidot todettiin hyviksi. Koetulla osaamisella oli lisäksi kohtalainen yhteys matematiikasta pitämiseen. Kaiken kaikkiaan oppilaat suhtautuivat positiivisesti matematiikkaa kohtaan.
Ongelmanratkaisutaitoa tutkittiin yhdeksällä keskenään erilaisella ongelmanratkaisutehtävällä. Tutkittavat vastasivat myös matematiikka-asenteita mittaavaan osioon, jolla selvitettiin matematiikasta pitämistä ja oppilaiden käsitystä omasta taitotasostaan. Matematiikka-asenteita tutkittiin Likert-asteikolla.
Oppilaiden ongelmanratkaisutaito oli kohtalainen. Molemmat ääripäät olivat edustettuina otannassa, yksi vastaaja osasi ratkaista kaikki tehtävät ja yksi ei yhtään. Kaikkien tehtävien keskiarvo kaikilla oppilailla oli 0,95/2. Tutkittujen oppilaiden taito ratkaista erilaisia ongelmia ei ollut kuitenkaan kovin monipuolinen. Oppilaiden hyvin osaamat tehtävät olivat samantyyppisiä kuin ne, joita esiintyi heidän käyttämissään oppikirjoissa. Ongelmanratkaisutaitojen soveltaminen oli siis heikkoa. Tehtävien tuttuus sekä oppilaan sitkeys ja huolellisuus tehtävän ratkaisemisessa nousivat tutkimuksessa osaamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Opettajien tulisikin panostaa ongelmanratkaisutehtävien monipuoliseen harjoitteluun entistä enemmän, jotta oppilaiden soveltamistaidot kehittyisivät.
Oppilaan itsensä kokema matemaattinen osaaminen oli yhteydessä ongelmanratkaisutehtävien todelliseen osaamiseen, joten oppilaiden itsearviointitaidot todettiin hyviksi. Koetulla osaamisella oli lisäksi kohtalainen yhteys matematiikasta pitämiseen. Kaiken kaikkiaan oppilaat suhtautuivat positiivisesti matematiikkaa kohtaan.