Matematiikka-asenteet yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan opiskelevilla yläkoululaisilla
Pitkänen, Paula; Mäntylä, Sara (2018-04-11)
Matematiikka-asenteet yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan opiskelevilla yläkoululaisilla
(11.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823647
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823647
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan opiskelevien yläkoululaisten matematiikka-asenteita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opetusmallin toteutumisen yhteyttä matematiikka-asenteisiin sekä eroja matematiikka-asenteissa sukupuolten tai luokka-asteiden välillä. Lisäksi tutkittiin oppilaan koulumenestyksen yhteyttä matematiikka-asenteeseen. Oppilaiden matematiikka-asennetta arvioitiin viiden asennetekijän avulla, jotka olivat sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio, matematiikan minäkäsitys, matematiikan suoritusluottamus ja matematiikka-ahdistuneisuus.
Tutkimuksen aineisto on kerätty 2017–2018 talvella ja tutkimukseen osallistui yhteensä 195 oppilasta neljästä peruskoulusta ympäri Suomea. Oppilasaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan opiskelevien yläkoululaisten matematiikka-asenteet olivat myönteisiä. Opetusmallin toteutumisella oli selkeä yhteys matematiikka-asenteeseen siten, että toteutumista puoltavilla vastaajilla oli myönteisemmät asenteet jokaisen asennetekijän kohdalla. Luokka-asteiden ja sukupuolten väliset erot matematiikka-asenteissa olivat pieniä. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin tyttöjen ja poikien välillä matematiikka-ahdistuneisuudessa. Tytöt näyttäisivät kokevan poikia enemmän matematiikka-ahdistuneisuutta. Oppilaan koulumenestyksellä ja matematiikka-asenteella havaittiin olevan positiivinen yhteys. Paremmin koulussa menestyneillä oppilailla oli myönteisemmät asenteet matematiikkaa kohtaan.
Opetusmallin toteutumisen ja matematiikka-asenteiden välisten tilastollisesti merkitsevien yhteyksien perusteella voidaan todeta yksilöllisen oppimisen opetusmallin vaikuttavan myönteisesti oppilaan matematiikka-asenteisiin. Tulosten perusteella voidaan myös ajatella, ettei kyseessä oleva opetusmalli tuota samanlaisia eroja matematiikka-asenteissa sukupuolten tai luokka-asteiden välille kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu.
Tutkimuksen aineisto on kerätty 2017–2018 talvella ja tutkimukseen osallistui yhteensä 195 oppilasta neljästä peruskoulusta ympäri Suomea. Oppilasaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksilöllisen oppimisen opetusmallin mukaan opiskelevien yläkoululaisten matematiikka-asenteet olivat myönteisiä. Opetusmallin toteutumisella oli selkeä yhteys matematiikka-asenteeseen siten, että toteutumista puoltavilla vastaajilla oli myönteisemmät asenteet jokaisen asennetekijän kohdalla. Luokka-asteiden ja sukupuolten väliset erot matematiikka-asenteissa olivat pieniä. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin tyttöjen ja poikien välillä matematiikka-ahdistuneisuudessa. Tytöt näyttäisivät kokevan poikia enemmän matematiikka-ahdistuneisuutta. Oppilaan koulumenestyksellä ja matematiikka-asenteella havaittiin olevan positiivinen yhteys. Paremmin koulussa menestyneillä oppilailla oli myönteisemmät asenteet matematiikkaa kohtaan.
Opetusmallin toteutumisen ja matematiikka-asenteiden välisten tilastollisesti merkitsevien yhteyksien perusteella voidaan todeta yksilöllisen oppimisen opetusmallin vaikuttavan myönteisesti oppilaan matematiikka-asenteisiin. Tulosten perusteella voidaan myös ajatella, ettei kyseessä oleva opetusmalli tuota samanlaisia eroja matematiikka-asenteissa sukupuolten tai luokka-asteiden välille kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu.