MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ TURUN LIIKKUVA KOULU -HARRASTETOIMINNASSA
Viita, Ville; Virta, Antti (2018-04-06)
Lataukset:
06.04.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106436
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106436
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämän laadullisen poikittaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun Liikkuva koulu harraste-toiminnan luokanopettajien ja seuraohjaajien kokemuksia moniammatillisesta työpariohjausmal-lista. Fenomenologisen lähestymistavan avulla tutkittiin luokanopettajien ja seuraohjaajien ko-kemia työpariohjausmallin etuja ja kehityskohteita. Tutkijat keräsivät aineiston kyselylomakkeen avulla. Kysymykset olivat avoimia. Vastaajilta kysyttiin myös harrastetoiminnan tuntien konk-reettisesta toteutuksesta.
Aineiston keruuta varten tutkimusjoukolle, eli Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminnan mo-niammatillista työpariohjausmallia toteuttaneille luokanopettajille ja seuraohjaajille, lähetettiin kysely sähköpostitse. Aineisto kerättiin maalis- ja toukokuun välisenä aikana keväällä 2017. Työpariohjausmallia oli toteutettu 18 viikkoa ennen aineistonkeruuta. Sähköposti sisälsi tutki-mukseen liittyvät tiedot sekä kyselyn. Aineistoksi kyselystä saatiin yhdeksän vastausta, viideltä luokanopettajalta ja neljältä seuraohjaajalta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkijat päättivät tässä tutkimuksessa nimittää luokanopettajia ja seuraohjaajia yhteisnimityksellä ohjaajat.
Tutkimus osoitti, että vastanneiden lähtökohdat moniammatilliseen työparityöskentelyyn olivat erilaiset: vain osalla oli aiempaa kokemusta työparin kanssa työskentelystä. Työpariohjausmallia oli toteutettu harrasteliikuntatunneilla siten, että ohjaamisvastuu oli joko vuoroittaista tai saman-aikaista. Osalla vastanneista toisen parista ohjatessa, toinen toimi avustajana. Kukaan vastanneista ei kokenut työpariohjausmallia negatiiviseksi työskentelytavaksi. Ohjaajat kokivat moniam-matillisen työpariohjausmallin tuovan hyötyä ohjaamiseen. Hyödyt jakaantuivat ohjauksesta vas-taavien ja oppilaiden hyötyihin. Vastauksista havaittiin näkökulmia työpariohjausmallin ohjaajien oman konkreettisen toiminnan suhteen sekä omaan työskentelyyn, että tulevaisuuteen liittyviä asioita. Kehitettäviä asioita koettiin olevan ohjaajien vuorovaikutuksen ja suunnittelun laatu. Ohjaajille oli annettu vuosiohjelma toteutettavaksi, mutta siitä huolimatta yhteisen toimintamallin puuttuminen koettiin haasteeksi.
Turun Liikkuva koulun moniammatillisesta työpariohjausmallista tehty tutkimus antaa tietoa mallin toteuttajille sen hyödyistä ja kehityskohteista. Se on myös ajankohtainen antaessaan kuvaa moniammatillisesta yhteistyöstä kasvatusalalla. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa sellaisiin Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminnan työpareihin, joissa toimii kaksi luokanopettajaa. Ovatko kokemukset samansuuntaisia, kun harrastetoimintaa toteutetaan yhteisopettajuuden kautta?
Asiasanat: harrastetoiminta, Liikkuva koulu, työpariohjausmalli, yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö
Tämän laadullisen poikittaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun Liikkuva koulu harraste-toiminnan luokanopettajien ja seuraohjaajien kokemuksia moniammatillisesta työpariohjausmal-lista. Fenomenologisen lähestymistavan avulla tutkittiin luokanopettajien ja seuraohjaajien ko-kemia työpariohjausmallin etuja ja kehityskohteita. Tutkijat keräsivät aineiston kyselylomakkeen avulla. Kysymykset olivat avoimia. Vastaajilta kysyttiin myös harrastetoiminnan tuntien konk-reettisesta toteutuksesta.
Aineiston keruuta varten tutkimusjoukolle, eli Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminnan mo-niammatillista työpariohjausmallia toteuttaneille luokanopettajille ja seuraohjaajille, lähetettiin kysely sähköpostitse. Aineisto kerättiin maalis- ja toukokuun välisenä aikana keväällä 2017. Työpariohjausmallia oli toteutettu 18 viikkoa ennen aineistonkeruuta. Sähköposti sisälsi tutki-mukseen liittyvät tiedot sekä kyselyn. Aineistoksi kyselystä saatiin yhdeksän vastausta, viideltä luokanopettajalta ja neljältä seuraohjaajalta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkijat päättivät tässä tutkimuksessa nimittää luokanopettajia ja seuraohjaajia yhteisnimityksellä ohjaajat.
Tutkimus osoitti, että vastanneiden lähtökohdat moniammatilliseen työparityöskentelyyn olivat erilaiset: vain osalla oli aiempaa kokemusta työparin kanssa työskentelystä. Työpariohjausmallia oli toteutettu harrasteliikuntatunneilla siten, että ohjaamisvastuu oli joko vuoroittaista tai saman-aikaista. Osalla vastanneista toisen parista ohjatessa, toinen toimi avustajana. Kukaan vastanneista ei kokenut työpariohjausmallia negatiiviseksi työskentelytavaksi. Ohjaajat kokivat moniam-matillisen työpariohjausmallin tuovan hyötyä ohjaamiseen. Hyödyt jakaantuivat ohjauksesta vas-taavien ja oppilaiden hyötyihin. Vastauksista havaittiin näkökulmia työpariohjausmallin ohjaajien oman konkreettisen toiminnan suhteen sekä omaan työskentelyyn, että tulevaisuuteen liittyviä asioita. Kehitettäviä asioita koettiin olevan ohjaajien vuorovaikutuksen ja suunnittelun laatu. Ohjaajille oli annettu vuosiohjelma toteutettavaksi, mutta siitä huolimatta yhteisen toimintamallin puuttuminen koettiin haasteeksi.
Turun Liikkuva koulun moniammatillisesta työpariohjausmallista tehty tutkimus antaa tietoa mallin toteuttajille sen hyödyistä ja kehityskohteista. Se on myös ajankohtainen antaessaan kuvaa moniammatillisesta yhteistyöstä kasvatusalalla. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa sellaisiin Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminnan työpareihin, joissa toimii kaksi luokanopettajaa. Ovatko kokemukset samansuuntaisia, kun harrastetoimintaa toteutetaan yhteisopettajuuden kautta?
Asiasanat: harrastetoiminta, Liikkuva koulu, työpariohjausmalli, yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö