Pyhän avioliiton rajat : Tutkimus eduskunnan täysistunnon sukupuolineutraalia avioliittoa koskevista puheenvuoroista vuosilta 2012–2017
Korpela, Joonas (2018-04-11)
Pyhän avioliiton rajat : Tutkimus eduskunnan täysistunnon sukupuolineutraalia avioliittoa koskevista puheenvuoroista vuosilta 2012–2017
(11.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042518453
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042518453
Tiivistelmä
Tämän pro gradu- tutkielman aiheena on eduskunnan täysistuntojen sukupuolineutraalia avioliittoa koskevan poliittisen keskustelun tutkiminen vuosilta 2012–2017. Tutkin kolmesta eri lakiesityksestä käytyä keskustelua. Tarkoitukseni on selvittää, miten kansanedustajat retoriikallaan pitävät yllä pyhää järjestystä avioliiton instituution kohdalla ja millaisia luokituksia ylläpidetään ja puretaan eri parisuhdemuotojen välillä.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Kenneth J. Gergenin episteeminen konstruktionismi, jonka pohjalta Kirsi Juhilan luomaa mallia keskustelujen kulttuurisesta virrasta hyödynnän lähestymistavassani sosiaaliseen todellisuuteen. Analyysimetodina toimii retorinen diskurssianalyysi, jossa sovellan yleisiä diskurssianalyysin lähtökohtia ja Tuula Sakaranahon retorisen analyysin menetelmää. Tutkimuksen teoria rakentuu William E. Padenin pyhäteorian varaan, jossa hänen näkemyksensä uskonnollisista objektien varaan rakentuvasta maailmasta ja pyhästä järjestyksestä toimivat omana näkökulmanani avioliitosta käytyyn debattiin.
Tutkielmassani analysoin sekä sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavien ja puolustavien kansanedustajien puheenvuoroja. Vastustavien kansanedustajien puheista hahmotin kuusi puhetapaa, joita olivat lainsäädännön, lapsen, sukupuolen, kristillisen, kulttuurin ja sekasorron diskurssit. Puolustavien kansanedustajien puheista taas hahmotin viisi puhetapaa, joita olivat yhdenvertaisuuden, kehityksen, maallisuuden, hyvinvoinnin ja perheen diskurssit.
Retoriikassaan kansanedustajat rakensivat erilaisia tapoja käsittää avioliitto pyhänä objektina riippuen siitä, olivatko he sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan vai puolesta. Kansanedustajat loivat erilaisia identiteettejä sateenkaari-ihmisille sen mukaan, ansaitsevatko he avioliitto-oikeutta. Vastapuolien näkemykset erkanivat siinä, onko sukupuolineutraali avioliitto omantunnon vai yhdenvertaisuuden kysymys sekä ovatko sateenkariperheet aitoja perheitä. Lisäksi uskonnon rooli keskustelussa ja sukupuoliroolien merkitys jakoi kansanedustajien mielipiteitä. Monipuolisesta käsittelystä huolimatta kaikki ihmisryhmät eivät päässeet esiin avioliitokeskustelussa.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Kenneth J. Gergenin episteeminen konstruktionismi, jonka pohjalta Kirsi Juhilan luomaa mallia keskustelujen kulttuurisesta virrasta hyödynnän lähestymistavassani sosiaaliseen todellisuuteen. Analyysimetodina toimii retorinen diskurssianalyysi, jossa sovellan yleisiä diskurssianalyysin lähtökohtia ja Tuula Sakaranahon retorisen analyysin menetelmää. Tutkimuksen teoria rakentuu William E. Padenin pyhäteorian varaan, jossa hänen näkemyksensä uskonnollisista objektien varaan rakentuvasta maailmasta ja pyhästä järjestyksestä toimivat omana näkökulmanani avioliitosta käytyyn debattiin.
Tutkielmassani analysoin sekä sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavien ja puolustavien kansanedustajien puheenvuoroja. Vastustavien kansanedustajien puheista hahmotin kuusi puhetapaa, joita olivat lainsäädännön, lapsen, sukupuolen, kristillisen, kulttuurin ja sekasorron diskurssit. Puolustavien kansanedustajien puheista taas hahmotin viisi puhetapaa, joita olivat yhdenvertaisuuden, kehityksen, maallisuuden, hyvinvoinnin ja perheen diskurssit.
Retoriikassaan kansanedustajat rakensivat erilaisia tapoja käsittää avioliitto pyhänä objektina riippuen siitä, olivatko he sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan vai puolesta. Kansanedustajat loivat erilaisia identiteettejä sateenkaari-ihmisille sen mukaan, ansaitsevatko he avioliitto-oikeutta. Vastapuolien näkemykset erkanivat siinä, onko sukupuolineutraali avioliitto omantunnon vai yhdenvertaisuuden kysymys sekä ovatko sateenkariperheet aitoja perheitä. Lisäksi uskonnon rooli keskustelussa ja sukupuoliroolien merkitys jakoi kansanedustajien mielipiteitä. Monipuolisesta käsittelystä huolimatta kaikki ihmisryhmät eivät päässeet esiin avioliitokeskustelussa.