Manifest destinyn sankari? : Nicaraguan valtaaja William Walker New-York Daily Timesin sivuilla vuosina 1855–1857
Suksi, Matias (2018-04-30)
Manifest destinyn sankari? : Nicaraguan valtaaja William Walker New-York Daily Timesin sivuilla vuosina 1855–1857
(30.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324489
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324489
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni, miten sanomalehti New-York Daily Times käsitteli yhdysvaltalaisen William Walkerin vallankaappausta Nicaraguassa vuosina 1855–1857. Tutkimuskysymyksenäni on, millainen kuva Nicaraguan valloittaja William Walkerista lehden sivujen kautta välittyi, ja millä tavalla lehti otti aiheeseen kantaa. Miten lehti suhtautui manifest destiny -ideologiaan ja Walkeriin sen toteuttajana? Entä millä tavoin lehden uutisointi ja suhtautuminen aiheeseen muuttui vuosien 1855 ja 1857 välillä?
Tutkimuksessani selviää, että New-York Daily Times suhtautui Nicaraguan amerikkalaistamiseen lähtökohtaisesti positiivisesti. Lehti näki, että sisällissodista kärsivän Nicaraguan ihmiset eivät osanneet itse hallita itseään, joten yhdysvaltalainen kontrolli ”vapautti” Nicaraguan kansan. Walkerin retkikunta rikkoi periaatteessa Yhdysvaltain neutraliteettilakeja, mikä oli laillisuutta kannattavalle lehdelle jokseenkin ongelmallista. Toisaalta lehti näki operaation oikeutettuna, sillä Nicaraguan liberaalipuolue oli itse kutsunut Walkerin avustamaan sisällissodassa maan konservatiiveja vastaan, ja oli näiden omaa syytä, että Walker kaappasikin vallan ja teki itsestään diktaattorin.
Kun William Walker 1855 syksyllä yritti vallata Nicaraguaa, New-York Daily Times ei ensin uskonut häneen. Mutta kun hän lokakuussa 1855 valtasikin maan pääkaupungin Granadan, yhtyi lehti pitkälti ylistykseen, jota lähes kansallissankariksi noussut ”Grey-eyed man of destiny” sai Yhdysvalloissa osakseen. Tänä aikana lehden lähdepohjana toimivat suurelta osin Walkerin oma sanomalehti El Nicaraguense sekä hänelle myötämieliset kirjeenvaihtajat, minkä vuoksi Walker esiintyi enimmäkseen positiivisessa valossa myös New-York Daily Timesin uutisoinnissa.
Kun lähdepohja muuttui monipuolisemmaksi ja Nicaraguasta alkoi tulla yhä enemmän raportteja tappioista ja Walkerin diktaattorimaisista otteista, alkoi lehden mielipide kääntyä. Oman lisänsä uutisointiin toi se, kun Walker syksyllä 1856 julistautui Nicaraguan presidentiksi ja kumosi maan orjuuskiellon, asettuen näin sisällissotaa kohti menevässä Yhdysvalloissa etelävaltioiden puolelle. Kun Walker epäonnistui projektissaan ja palasi Yhdysvaltoihin, lehti näki hänen tuhlanneen tuhansia ihmishenkiä, raunioittaneen kokonaisen valtion sekä tahrineen Yhdysvaltain maineen. Lehti näki koko operaation turhana, sillä Walker ei lopulta ollut saavuttanut mitään pysyvää, vaan päinvastoin oli lähes lietsonut sodan Ison-Britannian ja Yhdysvaltain välille sekä aiheuttanut diktaattorin otteillaan syvää amerikkalaisvastaisuutta Keski-Amerikassa.
Tutkimuksessani selviää, että New-York Daily Times suhtautui Nicaraguan amerikkalaistamiseen lähtökohtaisesti positiivisesti. Lehti näki, että sisällissodista kärsivän Nicaraguan ihmiset eivät osanneet itse hallita itseään, joten yhdysvaltalainen kontrolli ”vapautti” Nicaraguan kansan. Walkerin retkikunta rikkoi periaatteessa Yhdysvaltain neutraliteettilakeja, mikä oli laillisuutta kannattavalle lehdelle jokseenkin ongelmallista. Toisaalta lehti näki operaation oikeutettuna, sillä Nicaraguan liberaalipuolue oli itse kutsunut Walkerin avustamaan sisällissodassa maan konservatiiveja vastaan, ja oli näiden omaa syytä, että Walker kaappasikin vallan ja teki itsestään diktaattorin.
Kun William Walker 1855 syksyllä yritti vallata Nicaraguaa, New-York Daily Times ei ensin uskonut häneen. Mutta kun hän lokakuussa 1855 valtasikin maan pääkaupungin Granadan, yhtyi lehti pitkälti ylistykseen, jota lähes kansallissankariksi noussut ”Grey-eyed man of destiny” sai Yhdysvalloissa osakseen. Tänä aikana lehden lähdepohjana toimivat suurelta osin Walkerin oma sanomalehti El Nicaraguense sekä hänelle myötämieliset kirjeenvaihtajat, minkä vuoksi Walker esiintyi enimmäkseen positiivisessa valossa myös New-York Daily Timesin uutisoinnissa.
Kun lähdepohja muuttui monipuolisemmaksi ja Nicaraguasta alkoi tulla yhä enemmän raportteja tappioista ja Walkerin diktaattorimaisista otteista, alkoi lehden mielipide kääntyä. Oman lisänsä uutisointiin toi se, kun Walker syksyllä 1856 julistautui Nicaraguan presidentiksi ja kumosi maan orjuuskiellon, asettuen näin sisällissotaa kohti menevässä Yhdysvalloissa etelävaltioiden puolelle. Kun Walker epäonnistui projektissaan ja palasi Yhdysvaltoihin, lehti näki hänen tuhlanneen tuhansia ihmishenkiä, raunioittaneen kokonaisen valtion sekä tahrineen Yhdysvaltain maineen. Lehti näki koko operaation turhana, sillä Walker ei lopulta ollut saavuttanut mitään pysyvää, vaan päinvastoin oli lähes lietsonut sodan Ison-Britannian ja Yhdysvaltain välille sekä aiheuttanut diktaattorin otteillaan syvää amerikkalaisvastaisuutta Keski-Amerikassa.