Pusulan ja Ikkalan koulujen 2. -luokkalaisen luetun ymmärtämisen kehitys vuosina 2003-2016
Karjalainen, Sanna (2018-04-10)
Pusulan ja Ikkalan koulujen 2. -luokkalaisen luetun ymmärtämisen kehitys vuosina 2003-2016
(10.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319323
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319323
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Ikkalan ja Pusulan koulujen kakkosluokan oppilaiden luetun ymmärtämisen kehittymistä vuosina 2003—2016. Lisäksi tutkittiin eroavatko tyttöjen ja poikien tulokset toisistaan ja miten teknisen lukutaidon taso ennustaa luetun ymmärtämisen tasoa. Luetun ymmärtämistä mitattiin Johanna Lindemanin (1998) ALLU – Ala-asteen Lukutestillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Ikkalan ja Pusulan koulujen toisen luokan oppilaiden vuosien 2003-2016 testituloksista. Aineistoa kuvailtiin keskilukujen avulla ja analysoitiin käyttämällä t-testiä, korrelaatiotestiä sekä regressioanalyysiä. Tutkimustulosten analysointi oli kvantitatiivista. Tutkimukseen osallistui 475 oppilasta. Heistä tyttöjä oli 230 ja poikia 245. Oppilaita, joiden testitulokset olivat vajaita, ei hyväksytty tutkimuksen aineistoon. Näin ollen, tutkimuksessa analysoitu aineisto koostui 454 oppilaan tuloksista, joista 220 oli tyttöjä ja 234 poikia.
Tutkimustulosten mukaan pojilla on prosentuaalisesti enemmän ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa vuoteen 2015 saakka. Vuoden 2015 jälkeen tämä asetelma muuttui, ja vuonna 2016 tytöillä oli useammin ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa kuin pojilla. Regressioanalyysin ja ALLU-testin normien perusteella voidaan todeta, että luetun ymmärtäminen on kuitenkin kaikkina vuosina ollut ikäkauden keskitasolla, joten tuloksista ei voida päätellä luetun ymmärtämisen tason muuttumista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Ikkalan ja Pusulan koulujen toisen luokan oppilaiden vuosien 2003-2016 testituloksista. Aineistoa kuvailtiin keskilukujen avulla ja analysoitiin käyttämällä t-testiä, korrelaatiotestiä sekä regressioanalyysiä. Tutkimustulosten analysointi oli kvantitatiivista. Tutkimukseen osallistui 475 oppilasta. Heistä tyttöjä oli 230 ja poikia 245. Oppilaita, joiden testitulokset olivat vajaita, ei hyväksytty tutkimuksen aineistoon. Näin ollen, tutkimuksessa analysoitu aineisto koostui 454 oppilaan tuloksista, joista 220 oli tyttöjä ja 234 poikia.
Tutkimustulosten mukaan pojilla on prosentuaalisesti enemmän ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa vuoteen 2015 saakka. Vuoden 2015 jälkeen tämä asetelma muuttui, ja vuonna 2016 tytöillä oli useammin ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa kuin pojilla. Regressioanalyysin ja ALLU-testin normien perusteella voidaan todeta, että luetun ymmärtäminen on kuitenkin kaikkina vuosina ollut ikäkauden keskitasolla, joten tuloksista ei voida päätellä luetun ymmärtämisen tason muuttumista.