Sivistymättömästä irtolaisesta kunnon kansalaiseksi : Sivistysajattelu John Hoylandin vuonna 1816 ilmestyneen teoksen romanikuvauksissa
Mykrä, Aino (2018-04-30)
Sivistymättömästä irtolaisesta kunnon kansalaiseksi : Sivistysajattelu John Hoylandin vuonna 1816 ilmestyneen teoksen romanikuvauksissa
(30.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319359
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050319359
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani englantilaisen kveekari John Hoylandin (1750-1831) Englannin ja Skotlannin romaneita kuvaavaa teosta sivistys -teeman kautta. Hoylandin teoksen tarkoituksena oli kartoittaa Englannin romanien nykytila, jotta heidän elämäntapansa ja kristinuskoon käännyttämiseensä voitaisiin tehdä suunnitelma.Romanien käännytyksestä oli aiemmin keskusteltu evankelisten kristillisten liikkeidenvaikutuksesta esimerkiksi sanoma- ja aikakausilehtien yleisönostopalstoilla. Tarkastelen Hoylandin romanikuvauksia keskiluokan ajaman sivistysmission näkökulmasta, jokapainotti kristillisten arvojen ja sivistyneiden tapojen leviämistä kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Tässä kontekstissa romanien sivistäminen rinnastui niin ulkomaillatehtävään lähetystyöhön kuin kotimaan alempien luokkien moraalin parannukseen.
Kristillisen reformin lisäksi Hoyland kuvasi romanit teoksessaan intialaisen alkuperänomaavana etnisenä ryhmänä. Perusteluttälle hän lainasi H. C. M. Grellmannin romaneita kuvaavasta teoksesta, jota hän käytti oman teoksensa pohjana. Tämän lisäksi Hoyland käytti teoksessaan monia muita eri lähteitä, kuten matkakuvauksia, historioita, ajan yhteiskuntatutkimusta ja romanien käännyttämisen puolesta puhuvia lehtikirjoituksia. Ajalleen tyypillisesti hän kopioi näistä käyttämistään lähteistä suoraan pätkiä omaan tekstiinsä. Yhtenä tutkimusmetodina olenkin lukenut rinnakkain Hoylandin teosta ja osaa hänen käyttämistään lähteistään. Olen esimerkiksi kiinnittänyt huomiota siihen, mitä
kuvauksia Hoyland jätti teoksensa ulkopuolelle. Yksi näkökulma tutkielmassani onkin tutkia, minkälaista tietoa romaneista Hoyland teoksessaan rakensi.
Hoylandin teos näyttäytyykin kaksijakoisena: ensin siinä kuvataan romaneita etnisenä ryhmänä, jolla on yhtenäiset tavat ja alkuperä, kun taas teoksen loppuosassa Hoyland otti vahvasti kantaa romanien elämäntavan muuttamiseen ja sivistämiseen. Tämä jako näkyy myös omassa tutkimuksessani, sillä työni jakautuu kahteen päälukuun, joista ensimmäisessä tarkastelen miten Hoyland määritteli romanit ja minkälaisia tapoja ja ominaisuuksia hän kuvasi heillä olevan. Jälkimmäisessä pääluvussa taas kuvailen Hoylandin ehdotuksia romanien tilan parantamiseksi. Sivistysnäkökulman tuon mukaan
ensimmäiseen lukuun tarkastelemalla romanien rodullista määrittelyä sivilisaatio teorioiden kautta sekä tutkimalla kuvauksia romanien tavoista verraten niitä ajan käsityksiin sivistyneistä tavoista. Seuraavassa luvussa käsittelenkin konkreettisemmin sivistysmissiota, ja sitä minkälaisia keinoja niin alempien luokkien kuin ulkomaiden
alkuperäisväestöjen sivistämiseen käytettiin. Tarkastelen Hoylandin ehdotuksia romanien tilan parantamisesta tätä taustaa vasten.
Kristillisen reformin lisäksi Hoyland kuvasi romanit teoksessaan intialaisen alkuperänomaavana etnisenä ryhmänä. Perusteluttälle hän lainasi H. C. M. Grellmannin romaneita kuvaavasta teoksesta, jota hän käytti oman teoksensa pohjana. Tämän lisäksi Hoyland käytti teoksessaan monia muita eri lähteitä, kuten matkakuvauksia, historioita, ajan yhteiskuntatutkimusta ja romanien käännyttämisen puolesta puhuvia lehtikirjoituksia. Ajalleen tyypillisesti hän kopioi näistä käyttämistään lähteistä suoraan pätkiä omaan tekstiinsä. Yhtenä tutkimusmetodina olenkin lukenut rinnakkain Hoylandin teosta ja osaa hänen käyttämistään lähteistään. Olen esimerkiksi kiinnittänyt huomiota siihen, mitä
kuvauksia Hoyland jätti teoksensa ulkopuolelle. Yksi näkökulma tutkielmassani onkin tutkia, minkälaista tietoa romaneista Hoyland teoksessaan rakensi.
Hoylandin teos näyttäytyykin kaksijakoisena: ensin siinä kuvataan romaneita etnisenä ryhmänä, jolla on yhtenäiset tavat ja alkuperä, kun taas teoksen loppuosassa Hoyland otti vahvasti kantaa romanien elämäntavan muuttamiseen ja sivistämiseen. Tämä jako näkyy myös omassa tutkimuksessani, sillä työni jakautuu kahteen päälukuun, joista ensimmäisessä tarkastelen miten Hoyland määritteli romanit ja minkälaisia tapoja ja ominaisuuksia hän kuvasi heillä olevan. Jälkimmäisessä pääluvussa taas kuvailen Hoylandin ehdotuksia romanien tilan parantamiseksi. Sivistysnäkökulman tuon mukaan
ensimmäiseen lukuun tarkastelemalla romanien rodullista määrittelyä sivilisaatio teorioiden kautta sekä tutkimalla kuvauksia romanien tavoista verraten niitä ajan käsityksiin sivistyneistä tavoista. Seuraavassa luvussa käsittelenkin konkreettisemmin sivistysmissiota, ja sitä minkälaisia keinoja niin alempien luokkien kuin ulkomaiden
alkuperäisväestöjen sivistämiseen käytettiin. Tarkastelen Hoylandin ehdotuksia romanien tilan parantamisesta tätä taustaa vasten.