Liikunnan aineopinnot suorittaneiden työelämään sijoittuminen, koulutustyytyväisyys sekä koulutuksen antamat valmiudet
Pöyry, Sonja (2018-04-20)
Liikunnan aineopinnot suorittaneiden työelämään sijoittuminen, koulutustyytyväisyys sekä koulutuksen antamat valmiudet
(20.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823654
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823654
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vuosina 2009–2016 Turun yliopistosta liikunnan aineenopettajiksi valmistuneet olivat sijoittuneet työelämään sekä millaiset valmiudet koulutus oli antanut. Tarkastelun kohteena oli se, millainen oli heidän työhistorian valmistumisen jälkeen ennen nykyistä työtä. Lisäksi kartoitettiin heidän tämän hetkistä työelämään sijoittumista sekä ammatillisesti että maantieteellisesti.
Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2018. Tutkimukseen kohdejoukko koostui vuosina 2009–2016 liikunnan aineenopettajiksi valmistuneista henkilöistä (n=118), joista tutkimukseen osallistui yhteensä 70 henkilöä. Heistä 37 oli miehiä ja 33 oli naisia. Aineisto kerättiin webropol-kyselyn avulla, josta saatiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Aineisto kuvailtiin keskiarvojen, keskihajontojen sekä prosenttijakaumien avulla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin naisten ja miesten sekä aikaisemmin ja myöhemmin opinnot aloittaneiden eroja koulutuksen antamissa valmiuksissa.
Tulosten mukaan liikunnanopettajana tällä hetkellä työskenteli neljäsosa vastaajista ja luokanopettajana hieman yli puolet vastaajista. Vastaajat kokivat, että liikunnan aineopinnoista oli ollut hyötyä työllistymisen kannalta. Koulutuksen opetuksen sisältöihin oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 67 prosenttia vastaajista. Vastaava luku kysyttäessä tyytyväisyyttä opetuksen laatuun oli 80 prosenttia. Koulutuksen antamat valmiudet arvioitiin joko tyydyttäviksi tai hyviksi. Parhaimmat valmiudet vastaajat kokivat saaneensa liikuntatuntien suunnittelusta sekä erilaisten liikuntataitojen opettamisesta. Tämän lisäksi koulutus oli antanut hyvät valmiudet ymmärtää liikuntakulttuurin laaja-alaisuutta. Heikoimmat valmiudet vastaajat kokivat, että oli saatu opetuksen haasteiden tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.
Tutkimukseen osallistuneilta kerättiin lisäksi laadullista aineistoa siten, että heitä pyydettiin arvioimaan, millaisiin asioihin liikunnan aineenopettajakoulutuksessa tulisi keskittyä tulevaisuudessa. Koulutukseen toivottiin konkreettisia valmiuksia työelämän tarpeisiin. Lisäksi he tunsivat, ettei koulutus antanut tarpeeksi välineitä haastavampien oppilaiden kohtaamiseen sekä opetuksen laajaan eriyttämiseen.
Asiasanat: koulutusvalmiudet, työelämään sijoittuminen, koulutustyytyväisyys, vaikuttavuus
Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2018. Tutkimukseen kohdejoukko koostui vuosina 2009–2016 liikunnan aineenopettajiksi valmistuneista henkilöistä (n=118), joista tutkimukseen osallistui yhteensä 70 henkilöä. Heistä 37 oli miehiä ja 33 oli naisia. Aineisto kerättiin webropol-kyselyn avulla, josta saatiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Aineisto kuvailtiin keskiarvojen, keskihajontojen sekä prosenttijakaumien avulla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin naisten ja miesten sekä aikaisemmin ja myöhemmin opinnot aloittaneiden eroja koulutuksen antamissa valmiuksissa.
Tulosten mukaan liikunnanopettajana tällä hetkellä työskenteli neljäsosa vastaajista ja luokanopettajana hieman yli puolet vastaajista. Vastaajat kokivat, että liikunnan aineopinnoista oli ollut hyötyä työllistymisen kannalta. Koulutuksen opetuksen sisältöihin oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 67 prosenttia vastaajista. Vastaava luku kysyttäessä tyytyväisyyttä opetuksen laatuun oli 80 prosenttia. Koulutuksen antamat valmiudet arvioitiin joko tyydyttäviksi tai hyviksi. Parhaimmat valmiudet vastaajat kokivat saaneensa liikuntatuntien suunnittelusta sekä erilaisten liikuntataitojen opettamisesta. Tämän lisäksi koulutus oli antanut hyvät valmiudet ymmärtää liikuntakulttuurin laaja-alaisuutta. Heikoimmat valmiudet vastaajat kokivat, että oli saatu opetuksen haasteiden tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.
Tutkimukseen osallistuneilta kerättiin lisäksi laadullista aineistoa siten, että heitä pyydettiin arvioimaan, millaisiin asioihin liikunnan aineenopettajakoulutuksessa tulisi keskittyä tulevaisuudessa. Koulutukseen toivottiin konkreettisia valmiuksia työelämän tarpeisiin. Lisäksi he tunsivat, ettei koulutus antanut tarpeeksi välineitä haastavampien oppilaiden kohtaamiseen sekä opetuksen laajaan eriyttämiseen.
Asiasanat: koulutusvalmiudet, työelämään sijoittuminen, koulutustyytyväisyys, vaikuttavuus