Sotaa, ihannointia ja kurjuuden kuvausta : Saksan-uutisointi ja sen moniäänisyys Suomen Kuvalehdessä vuosina 1939−1948.
Tukia, Mervi (2018-04-17)
Sotaa, ihannointia ja kurjuuden kuvausta : Saksan-uutisointi ja sen moniäänisyys Suomen Kuvalehdessä vuosina 1939−1948.
Tukia, Mervi
(17.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050723593
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050723593
Tiivistelmä
Tässä työssä selvitettiin Suomen Kuvalehden Saksa-aiheisia kirjoituksia vuosien 1939−1948 välisenä aikana, miten paljon Saksasta ja saksalaisista lehden sivuilla kirjoitettiin ja oliko julkaisuvuosien ja -kuukausien välillä määrällisiä eroja. Lisäksi pohditaan syitä näihin vaihteluihin. Tarkastelemalla lähemmin Saksa-kirjoitusten sisältöä muutamina eri tutkimuksen vuosina sekä kolmen määrällisesti eniten Saksa-aiheista kirjoittaneen henkilön kirjoituksia, selvitettiin artikkelien sisällön muuttumista vuosien varrella, kirjoittajien eri näkökulmia Saksasta sekä lehden linjausta ja sen muuttumista vuosien varrella.
Työ osoittaa, että sota ja sodan eri vaiheet vaikuttivat merkittävästi Saksa-aiheiden määrään. Toisen maailmansodan syttyminen kirvoitti useiden artikkeleiden suman syyskuuhun 1939. Vilkkainta Saksan-uutisointi oli vuonna 1944 toisen maailmansodan jo enteillessä loppumistaan ja Lapin sodan sytyttyä Suomen ja Saksan välille. Vähäisin määrä artikkeleita julkaistiin vuonna 1947, jolloin suurin osa sodan jälkipuinnista oli käyty läpi. Eri kirjoittajat vaikuttivat myös Saksan-uutisoinnin määrään. Sotatilannekatsauksia lehteen kirjoittaneet nimimerkit Pekka Peitsi ja Matti Meikäläinen kirjoittivat ahkerasti Saksasta, kun taas heidän edeltäjänsä oli päättänyt jättää kokonaan käsittelemättä Saksan ja Neuvostoliiton välisen tilanteen.
Työssä tulee esille, että sota leimasi Suomen Kuvalehden Saksa-artikkeleiden sisältöä. Suurin osa kirjoituksista koski käynnissä olevaa sotaa, jota verrattiin myös aiempiin sotiin. Sodan jälkeen lehden sivuilla käytiin sodan jälkipuintia ja tarkasteltiin Saksan kurjaksi käynyttä tilannetta. Muut kuin sotaan liittyvät artikkelit olivat yleensä saksalaiseen kulttuuriin liittyviä. Kirjoittajilla oli eri näkökulmia Saksasta. Osa oli avoimen Saksa-myönteisiä, osa selvästi Saksaa vastaan ja osa tältä väliltä. Suurin osa kirjoittajista oli miehiä. Sodan alkuvaiheissa lehden sivuilla oli Saksaan myönteisesti suhtautuneita artikkeleita, mutta sodan edetessä ne vähenivät. Sodan loppuvaiheilla vuonna 1944 lehdestä kuitenkin löytyi vielä Saksa-myönteisiä kirjoituksia. Myönteisiä kirjoituksia ei ollut lehden sivuilla enää sodan päättymisen jälkeen. Tuolloin Saksasta kirjoitettiin kurjuutta ja syyllisyyttä käsitteleviä artikkeleita.
Työssä osoitetaan Suomen Kuvalehden Saksa-aiheiden määrän ja sisällön vaihdelleen sodan vaiheiden mukaan. Saksaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta käsin, eikä lehdellä ollut yhtenäistä linjaa Saksan-uutisoinnin suhteen.
Työ osoittaa, että sota ja sodan eri vaiheet vaikuttivat merkittävästi Saksa-aiheiden määrään. Toisen maailmansodan syttyminen kirvoitti useiden artikkeleiden suman syyskuuhun 1939. Vilkkainta Saksan-uutisointi oli vuonna 1944 toisen maailmansodan jo enteillessä loppumistaan ja Lapin sodan sytyttyä Suomen ja Saksan välille. Vähäisin määrä artikkeleita julkaistiin vuonna 1947, jolloin suurin osa sodan jälkipuinnista oli käyty läpi. Eri kirjoittajat vaikuttivat myös Saksan-uutisoinnin määrään. Sotatilannekatsauksia lehteen kirjoittaneet nimimerkit Pekka Peitsi ja Matti Meikäläinen kirjoittivat ahkerasti Saksasta, kun taas heidän edeltäjänsä oli päättänyt jättää kokonaan käsittelemättä Saksan ja Neuvostoliiton välisen tilanteen.
Työssä tulee esille, että sota leimasi Suomen Kuvalehden Saksa-artikkeleiden sisältöä. Suurin osa kirjoituksista koski käynnissä olevaa sotaa, jota verrattiin myös aiempiin sotiin. Sodan jälkeen lehden sivuilla käytiin sodan jälkipuintia ja tarkasteltiin Saksan kurjaksi käynyttä tilannetta. Muut kuin sotaan liittyvät artikkelit olivat yleensä saksalaiseen kulttuuriin liittyviä. Kirjoittajilla oli eri näkökulmia Saksasta. Osa oli avoimen Saksa-myönteisiä, osa selvästi Saksaa vastaan ja osa tältä väliltä. Suurin osa kirjoittajista oli miehiä. Sodan alkuvaiheissa lehden sivuilla oli Saksaan myönteisesti suhtautuneita artikkeleita, mutta sodan edetessä ne vähenivät. Sodan loppuvaiheilla vuonna 1944 lehdestä kuitenkin löytyi vielä Saksa-myönteisiä kirjoituksia. Myönteisiä kirjoituksia ei ollut lehden sivuilla enää sodan päättymisen jälkeen. Tuolloin Saksasta kirjoitettiin kurjuutta ja syyllisyyttä käsitteleviä artikkeleita.
Työssä osoitetaan Suomen Kuvalehden Saksa-aiheiden määrän ja sisällön vaihdelleen sodan vaiheiden mukaan. Saksaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta käsin, eikä lehdellä ollut yhtenäistä linjaa Saksan-uutisoinnin suhteen.