SOSIAALINEN INKLUUSIO VIITTOMAKIELISEN OPPILAAN YLEISOPETUKSEN LUOKASSA : Tapaustutkimus oppilaan, vanhempien ja koulun henkilökunnan kokemuksista
Simolin, Elisa (2018-04-24)
SOSIAALINEN INKLUUSIO VIITTOMAKIELISEN OPPILAAN YLEISOPETUKSEN LUOKASSA : Tapaustutkimus oppilaan, vanhempien ja koulun henkilökunnan kokemuksista
Simolin, Elisa
(24.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050219286
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050219286
Tiivistelmä
Kuka tahansa opettaja voi saada luokkaansa kuuron viittomakielisen oppilaan. Opetus-menetelmien ja -järjestelyiden lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös sosiaalisen inkluusi-on toteutumiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen inkluusion toteutumista niissä yleisopetuksen luokissa, joissa opiskelee äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja oppilaita. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaiset ovat näiden kuurojen oppilaiden koulupolut ja erilaiset opetusjärjestelyt.
Tutkimusaineisto koostui neljästätoista haastattelusta. Tutkimukseen osallistui viisi viit-tomakielistä oppilaista, toinen heidän vanhemmista, kaksi luokanopettajaa, kaksi erityis-opettajaa sekä kaksi viittomakielen tulkkia. Tapaukset koostuivat oppilaasta, hänen van-hemmasta ja opettajista. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavien vastaukset litteroitiin ja teemoiteltiin haastattelurungon teemojen mukaisesti.
Pääsääntöisesti oppilaat viihtyivät yleisopetuksen luokissa ja kokivat sen mieluisimpana opiskelumuotona. Myös heidän vanhempansa, opettajansa kuin viittomakielen tulkitkin kokivat yleisopetuksen olevan hyvä ratkaisu viittomakielisten kuurojen oppilaiden opis-keluympäristönä. Voidaan varovasti ajatella sosiaalisen inkluusion toteutuneen hyvin, sillä oppilaat suhtautuivat luokkaympäristöönsä positiivisesti ja kokivat opiskelun siellä mukavana.
Tutkittavat kokivat kuuroilla oppilailla olevan hyvät sosiaaliset taidot sekä riittävästi ystävyyssuhteita. Oppilaiden koettiin pääsääntöisesti olevan tasa-arvoisessa asemassa, mutta myös tasa-arvottomuutta koettiin jonkin verran. Luokkatovereiden nähtiin hyväk-syvän kuurot oppilaat, eikä erityistä kiusaamista kuuroutta kohtaan koettu. Haastatteluis-ta nousi esille luokkatovereiden ja kuurojen välisessä kommunikoinnissa eroja ikäkaudes-sa ja sukupuolessa. Tyttöjen koettiin innostuvan viittomien opiskelusta enemmän. Luokkakavereiden taidot viittomisessa tukivat sosiaalista inkluusiota.
Sosiaalisen inkluusion toteutumisessa ja sen tutkimisessa tulee haasteita, jos oppilaalla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltään, viittomakieltä. Luokan viittovan aikuisen rooli nousi esille haastatteluissa ja eroja nähtiin viittomakielen tulkin ja viittovan opetta-jan välillä. Luokissa, joissa oli pääsääntöisesti tulkki käytössä, koettiin tulkki välttämät-tömänä opiskelussa ja sosiaalisen inkluusion toteutumisessa. Luokassa, jossa tulkin sijaan oli viittova opettaja, koettiin hyväksi opettajan oppilaantuntemus. Näkemykset hyvistä opetusjärjestelyistä sosiaalisen inkluusion näkökulmasta olivat yksilöllisiä.
Tutkimusaineisto koostui neljästätoista haastattelusta. Tutkimukseen osallistui viisi viit-tomakielistä oppilaista, toinen heidän vanhemmista, kaksi luokanopettajaa, kaksi erityis-opettajaa sekä kaksi viittomakielen tulkkia. Tapaukset koostuivat oppilaasta, hänen van-hemmasta ja opettajista. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavien vastaukset litteroitiin ja teemoiteltiin haastattelurungon teemojen mukaisesti.
Pääsääntöisesti oppilaat viihtyivät yleisopetuksen luokissa ja kokivat sen mieluisimpana opiskelumuotona. Myös heidän vanhempansa, opettajansa kuin viittomakielen tulkitkin kokivat yleisopetuksen olevan hyvä ratkaisu viittomakielisten kuurojen oppilaiden opis-keluympäristönä. Voidaan varovasti ajatella sosiaalisen inkluusion toteutuneen hyvin, sillä oppilaat suhtautuivat luokkaympäristöönsä positiivisesti ja kokivat opiskelun siellä mukavana.
Tutkittavat kokivat kuuroilla oppilailla olevan hyvät sosiaaliset taidot sekä riittävästi ystävyyssuhteita. Oppilaiden koettiin pääsääntöisesti olevan tasa-arvoisessa asemassa, mutta myös tasa-arvottomuutta koettiin jonkin verran. Luokkatovereiden nähtiin hyväk-syvän kuurot oppilaat, eikä erityistä kiusaamista kuuroutta kohtaan koettu. Haastatteluis-ta nousi esille luokkatovereiden ja kuurojen välisessä kommunikoinnissa eroja ikäkaudes-sa ja sukupuolessa. Tyttöjen koettiin innostuvan viittomien opiskelusta enemmän. Luokkakavereiden taidot viittomisessa tukivat sosiaalista inkluusiota.
Sosiaalisen inkluusion toteutumisessa ja sen tutkimisessa tulee haasteita, jos oppilaalla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltään, viittomakieltä. Luokan viittovan aikuisen rooli nousi esille haastatteluissa ja eroja nähtiin viittomakielen tulkin ja viittovan opetta-jan välillä. Luokissa, joissa oli pääsääntöisesti tulkki käytössä, koettiin tulkki välttämät-tömänä opiskelussa ja sosiaalisen inkluusion toteutumisessa. Luokassa, jossa tulkin sijaan oli viittova opettaja, koettiin hyväksi opettajan oppilaantuntemus. Näkemykset hyvistä opetusjärjestelyistä sosiaalisen inkluusion näkökulmasta olivat yksilöllisiä.