Astiasi arvelussa : Kaarinan Ravattulan Ristimäen keramiikkalöydöt 2010–2016
Jokisalo, Sisko (2018-04-30)
Astiasi arvelussa : Kaarinan Ravattulan Ristimäen keramiikkalöydöt 2010–2016
Jokisalo, Sisko
(30.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823664
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050823664
Tiivistelmä
Kaarinan Ravattulan Ristimäen muinaisjäännöskohteessa on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 2010–2016. Kaivauksissa on löydetty tähän mennessä vanhin Suomen alueelta tunnettu kirkko sekä sen ympäriltä kalmisto. Alueelta on löytynyt myös monenlaista muuta aineistoa, muun muassa keramiikkaa.
Keramiikkapaloja on löytynyt kaivauksissa 1675 palaa ja ne ovat kaikki olleet tutkielman aineistona. Tarkoituksena on ollut antaa kattava ja systemaattinen kuvaus Ristimäen keramiikka-aineistosta sekä näkemys siitä, mitä se kertoo Ristimäen historiasta läpi vuosisatojen. Keramiikka on kuvailtu ja mahdollisuuksien mukaan typologisoitu. Löytöjen levinnästä on laadittu kohteensisäisiä teemakarttoja, joista on tehty löytöjen laadun ja iän huomioon ottavaa kohteensisäistä analyysiä. Lisäksi on tehty radiohiiliajoituksia keramiikassa olleesta karstasta, tarkoituksena saada täsmällistä tietoa alueen käyttöajasta.
Suurin osa keramiikka-aineistosta on ns. rautakauden harmaasavea. Aineisto on hyvin fragmentaarista eikä siitä voi luoda muotosarjoja. Radiohiiliajoituksista vanhimmat sijoittuvat myöhäiselle pronssikaudelle, nuorimmat keskirautakaudelle. Lisäksi joitakin alueelta löytyneitä keramiikkapaloja on voitu ajoittaa niiden tekniikan ja tyylin mukaan, kuten esimerkiksi tekstiilipainanteinen keramiikka. Osa aineistosta on ristiretkiajalta, osa keskiajalta ja uusin 1800-luvulta. Keramiikka-aineiston perusteella Ristimäellä on ollut ihmistoimintaa monella eri periodilla.
Keramiikan levintäkartoista hahmottuu suorakaiteen muotoinen kuvio osittain kirkon kivijalan alla. Asuinpaikkojen pienikokoinen keramiikkajäte kerääntyy usein rakennusten seinustoille ja seinälinjat voidaan sitten hahmottaa levintäkartassa. Löydöksen perusteella alueella on mahdollisesti ollut rakennus ennen kirkon pystyttämistä, mahdollisesti keskirautakaudella, mihin viittaavat paikalta saadut radiohiiliajoitukset.
Karsta-ajoitetusta rautakauden keramiikasta kaikki ovat keskirautakaudelta. Tyylin mukaan materiaalia on kuitenkin myös myöhäisrautakaudelta. Rautakauden keramiikan käyttötapoja ja niiden mahdollista muutosta voitaisiin tutkia tekemällä esimerkiksi lipidi- ja tärkkelysanalyysejä erityyppisille ja eri aikaisille paloille. Keramiikkatutkimuksen tuloksia on myös verrattava kohteen muiden löytöryhmien tutkimustuloksiin kattavan kokonaisnäkemyksen saamiseksi.
Keramiikkapaloja on löytynyt kaivauksissa 1675 palaa ja ne ovat kaikki olleet tutkielman aineistona. Tarkoituksena on ollut antaa kattava ja systemaattinen kuvaus Ristimäen keramiikka-aineistosta sekä näkemys siitä, mitä se kertoo Ristimäen historiasta läpi vuosisatojen. Keramiikka on kuvailtu ja mahdollisuuksien mukaan typologisoitu. Löytöjen levinnästä on laadittu kohteensisäisiä teemakarttoja, joista on tehty löytöjen laadun ja iän huomioon ottavaa kohteensisäistä analyysiä. Lisäksi on tehty radiohiiliajoituksia keramiikassa olleesta karstasta, tarkoituksena saada täsmällistä tietoa alueen käyttöajasta.
Suurin osa keramiikka-aineistosta on ns. rautakauden harmaasavea. Aineisto on hyvin fragmentaarista eikä siitä voi luoda muotosarjoja. Radiohiiliajoituksista vanhimmat sijoittuvat myöhäiselle pronssikaudelle, nuorimmat keskirautakaudelle. Lisäksi joitakin alueelta löytyneitä keramiikkapaloja on voitu ajoittaa niiden tekniikan ja tyylin mukaan, kuten esimerkiksi tekstiilipainanteinen keramiikka. Osa aineistosta on ristiretkiajalta, osa keskiajalta ja uusin 1800-luvulta. Keramiikka-aineiston perusteella Ristimäellä on ollut ihmistoimintaa monella eri periodilla.
Keramiikan levintäkartoista hahmottuu suorakaiteen muotoinen kuvio osittain kirkon kivijalan alla. Asuinpaikkojen pienikokoinen keramiikkajäte kerääntyy usein rakennusten seinustoille ja seinälinjat voidaan sitten hahmottaa levintäkartassa. Löydöksen perusteella alueella on mahdollisesti ollut rakennus ennen kirkon pystyttämistä, mahdollisesti keskirautakaudella, mihin viittaavat paikalta saadut radiohiiliajoitukset.
Karsta-ajoitetusta rautakauden keramiikasta kaikki ovat keskirautakaudelta. Tyylin mukaan materiaalia on kuitenkin myös myöhäisrautakaudelta. Rautakauden keramiikan käyttötapoja ja niiden mahdollista muutosta voitaisiin tutkia tekemällä esimerkiksi lipidi- ja tärkkelysanalyysejä erityyppisille ja eri aikaisille paloille. Keramiikkatutkimuksen tuloksia on myös verrattava kohteen muiden löytöryhmien tutkimustuloksiin kattavan kokonaisnäkemyksen saamiseksi.