L’Italie – un musée en chair et en os : Aikakäsitys Louis Hymansin 1880-luvun matkakirjassa Souvenirs de Voyage
Saari, Emmi (2018-05-14)
L’Italie – un musée en chair et en os : Aikakäsitys Louis Hymansin 1880-luvun matkakirjassa Souvenirs de Voyage
(14.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026220
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan belgialaisen Louis Hymansin aikakäsitystä hänen laatimassaan 1880-luvun Italian-matkakirjassa Souvenirs de Voyage. Italie. Aikakäsityksen ulottuvuuksia tarkastellaan selvittämällä, minkälaisia menneisyyden ja nykyisyyden merkityksiä siinä on ja miten toisen ajan kaipuu ilmenee osana aikakäsitystä. Hymansin matkakirjassaan kuvailemat vuosien 1862 ja 1880 matkat ajoittuvat modernia turismia edeltäneelle niin kutsutun pittoreskin turismin ajalle, jolloin matkakirjallisuutta julkaistiin paljon ja kirjoittamisen tavat eli topokset olivat hyvin vakiintuneita. Viktoriaanisena aikana Välimeren ympäristö oli suosittu matkakohde, joka kiehtoi etenkin menneisyytensä takia. Aikatasot olivat osa matkailijan kokemusta niin ulkoisten, kuten matkakohteen eri ajoilta peräisin olevien nähtävyyksien ihailun, kuin sisäisten eli kokijan muistin ja mielikuvien, aiempien kokemusten sekä kulttuurista omaksuttujen asioiden avulla.
Tutkielmassa hyödynnetään matkakirjallisuuden tutkimuksessa käytettyjä metodeja: lähdeaineiston kriittistä arviointia ja lähde- ja tutkimusaineistojen välisten riippuvuuksien pohtimista. Työtä läpäisee ajallisuus ja historiallisen muutoksen huomioiminen. Alkuperäisaineistoa tarkastellaan vertaamalla sitä aikakauden matkakirjallisuudesta tehtyihin tutkimuksiin ja matkakirjallisuuden topoksiin sekä kontekstoimalla sitä ajallisuuden lisäksi myös matkailijan taustoihin. Vakiintuneiden kirjoittamisen tapojen tunnistaminen mahdollistaa myös toposta rikkovien piirteiden tunnistamisen. Hymansin aikakäsitys on eri aikatasojen ja niiden välisten suhteiden risteymä, josta välittyvät hänen maailmankatsomuksensa ja -kuvansa. Nykyisyyden ja menneisyyden merkitykset ovat sävyiltään positiivisia, minkä takia Hymansin kokema toisen ajan kaipuu ei ole aikakaudelle tyypillisesti melankolista. Matkakirjassa esiintyvissä aikakäsityksen ulottuvuuksissa näkyy Italiaa käsittelevän kirjallisuuden ja taiteen konventioiden vaikutus, minkä takia muun muassa esteettisyys on olennainen osa Hymansin ajallisia havaintoja. Aikakäsitys on pääosin lineaarinen, mutta se sisältää myös syklisen ja subjektiivisen aikakäsityksen piirteitä.
Tutkielmassa hyödynnetään matkakirjallisuuden tutkimuksessa käytettyjä metodeja: lähdeaineiston kriittistä arviointia ja lähde- ja tutkimusaineistojen välisten riippuvuuksien pohtimista. Työtä läpäisee ajallisuus ja historiallisen muutoksen huomioiminen. Alkuperäisaineistoa tarkastellaan vertaamalla sitä aikakauden matkakirjallisuudesta tehtyihin tutkimuksiin ja matkakirjallisuuden topoksiin sekä kontekstoimalla sitä ajallisuuden lisäksi myös matkailijan taustoihin. Vakiintuneiden kirjoittamisen tapojen tunnistaminen mahdollistaa myös toposta rikkovien piirteiden tunnistamisen. Hymansin aikakäsitys on eri aikatasojen ja niiden välisten suhteiden risteymä, josta välittyvät hänen maailmankatsomuksensa ja -kuvansa. Nykyisyyden ja menneisyyden merkitykset ovat sävyiltään positiivisia, minkä takia Hymansin kokema toisen ajan kaipuu ei ole aikakaudelle tyypillisesti melankolista. Matkakirjassa esiintyvissä aikakäsityksen ulottuvuuksissa näkyy Italiaa käsittelevän kirjallisuuden ja taiteen konventioiden vaikutus, minkä takia muun muassa esteettisyys on olennainen osa Hymansin ajallisia havaintoja. Aikakäsitys on pääosin lineaarinen, mutta se sisältää myös syklisen ja subjektiivisen aikakäsityksen piirteitä.