”Mun täytyy olla se ammattilainen joka löytää siit lapsesta hyvän” : PEDAGOGINEN RAKKAUS OSANA OPETTAJAN TYÖN TARKOITUSTA
Lauretsalo, Jani (2018-05-02)
”Mun täytyy olla se ammattilainen joka löytää siit lapsesta hyvän” : PEDAGOGINEN RAKKAUS OSANA OPETTAJAN TYÖN TARKOITUSTA
(02.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018051424065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018051424065
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työssä olevien luokanopettajien näkemyksiä pedagogisen rakkauden näkymisestä osana luokanopettajan arkityötä. Lisäksi haluttiin selvittää käsitteen tuttuutta opettajilta, sekä heidän käsityksiään pedagogisen rakkauden ja auktoriteetin yhteyksistä. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena viidelle eteläsuomalaisessa koulussa työskentelevälle luokanopettajalle keväällä 2018.
Haastattelujen analysointi ja teemoittelu osoittivat, että vaikkei pedagoginen rakkaus käsitteenä ollut kovinkaan tuttu, sen mukainen ajattelutapa ja arvomaailma näkyivät opettajien kertomuksissa esimerkiksi työn tavoitteista ja opettajan työn tarkoituksesta. Opettajan työn tarkoitus nähtiin yleisesti kasvattamisena ja eväiden antamisena oppilaan tulevaisuutta varten.
Pedagogiseen rakkauteen liittyy ajatus siitä, että opettaja pyrkii näkemään hyvän kaikissa oppilaissa heidän haasteistaan ja erilaisista lähtökohdistaan huolimatta. Tämä teema nousi esiin kaikkien haastateltavien kertomuksissa. Monet haastatelluista myös tunnistivat vaatimuksen haastavuuden, mutta toisaalta nostivat esiin tehdyn työn palkitsevuuden, kun oppilas haasteista huolimatta onnistuu ja kokee oppimisen iloa.
Pedagogisen rakkauden ja auktoriteetin käsitteiden yhdistymisessä opettajan arkityössä haastatellut luokanopettajat eivät nähneet ongelmaa. Monet mainitsivat auktoriteetin välttämättömyyden luokkahuoneessa, mutta kertomukset erosivat hieman toisistaan siinä, mistä auktoriteetti syntyy ja millaisena se käytännön opetustilanteissa näkyy. Monet haastateltavat mainitsivat tässä yhteydessä haluavansa rakentaa luokkaansa ilmapiirin, jossa yhdistyvät auktoriteetin mahdollistamat rajat sekä pedagogisen rakkauden ohjaama rakkaus.
Koska tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja haastateltavia oli vain viisi, tutkimuksen tuloksista ei voi vetää koko opettajakuntaan yleistettäviä johtopäätöksiä. Haastatteluissa esiin tulleet teemat olivat kuitenkin hyvin pitkälti yhteneväisiä olemassa olevan pedagogista rakkautta koskevan teoreettisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimusta pedagogisen rakkauden ilmenemisestä tai vaikutuksista käytännön opetustyössä on olemassa hyvin vähän, joten jatkotutkimukselle jää vielä monia hedelmällisiä tutkimuskohteita.
Haastattelujen analysointi ja teemoittelu osoittivat, että vaikkei pedagoginen rakkaus käsitteenä ollut kovinkaan tuttu, sen mukainen ajattelutapa ja arvomaailma näkyivät opettajien kertomuksissa esimerkiksi työn tavoitteista ja opettajan työn tarkoituksesta. Opettajan työn tarkoitus nähtiin yleisesti kasvattamisena ja eväiden antamisena oppilaan tulevaisuutta varten.
Pedagogiseen rakkauteen liittyy ajatus siitä, että opettaja pyrkii näkemään hyvän kaikissa oppilaissa heidän haasteistaan ja erilaisista lähtökohdistaan huolimatta. Tämä teema nousi esiin kaikkien haastateltavien kertomuksissa. Monet haastatelluista myös tunnistivat vaatimuksen haastavuuden, mutta toisaalta nostivat esiin tehdyn työn palkitsevuuden, kun oppilas haasteista huolimatta onnistuu ja kokee oppimisen iloa.
Pedagogisen rakkauden ja auktoriteetin käsitteiden yhdistymisessä opettajan arkityössä haastatellut luokanopettajat eivät nähneet ongelmaa. Monet mainitsivat auktoriteetin välttämättömyyden luokkahuoneessa, mutta kertomukset erosivat hieman toisistaan siinä, mistä auktoriteetti syntyy ja millaisena se käytännön opetustilanteissa näkyy. Monet haastateltavat mainitsivat tässä yhteydessä haluavansa rakentaa luokkaansa ilmapiirin, jossa yhdistyvät auktoriteetin mahdollistamat rajat sekä pedagogisen rakkauden ohjaama rakkaus.
Koska tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja haastateltavia oli vain viisi, tutkimuksen tuloksista ei voi vetää koko opettajakuntaan yleistettäviä johtopäätöksiä. Haastatteluissa esiin tulleet teemat olivat kuitenkin hyvin pitkälti yhteneväisiä olemassa olevan pedagogista rakkautta koskevan teoreettisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimusta pedagogisen rakkauden ilmenemisestä tai vaikutuksista käytännön opetustyössä on olemassa hyvin vähän, joten jatkotutkimukselle jää vielä monia hedelmällisiä tutkimuskohteita.