Ensimmäisen ja kuudennen luokan opppilaiden planetaarisuuskäsitykset
Lindholm, Elli (2018-05-02)
Ensimmäisen ja kuudennen luokan opppilaiden planetaarisuuskäsitykset
Lindholm, Elli
(02.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824861
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824861
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensimmäisen ja kuudennen luokan oppilaiden planetaarisuuskäsityksiä ja niiden mahdollisia eroja. Planetaarisuuskäsityksistä halutaan erityisesti selvittää oppilaiden mentaalimallit Maasta, sekä yön ja päivän vaihtelusta. Tämän lisäksi tahdotaan selvittää, esiintyykö oppilaiden vastauksissa elotonta (inert) tietoa ja miten oppilaat pyrkivät kompensoimaan kysymyksiä, joihin eivät osaa vastata.
Haastattelut toteutettiin keväällä 2017 varsinaissuomalaisessa alakoulussa. Tutkimuksessa haastateltiin 18 oppilasta, joista yhdeksän oli ensimmäisellä luokalla ja yhdeksän kuudennella luokalla. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja mittaus toteutettiin puoli strukturoidulla haastattelulla. Haastattelussa käytettiin 20 valmista kysymystä, jotka kysyttiin kaikilta haastateltavilta. Tämän lisäksi haastattelija kysyi tarkentavia kysymyksiä haastateltavan vastausten perusteella. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Jokaiseen kysymykseen oli ennalta määritelty toivottu vastaus, jonka kertomalla oppilas sai yhden pisteen. Haastattelusta pystyi saamaan maksimissaan 19 pistettä. Haastattelujen vastaukset taulukoitiin luokittain, niin että voitiin tarkastella jokaisen oppilaan yksilösuoritusta, mutta myöskin niin että voitiin tarkastella samaan kysymykseen annettuja vastauksia eri oppilailta. Haastatellut oppilaat saivat henkilökohtaisen pistemäärän ja sen lisäksi jokainen kysymys sai luokkakohtaisen oikeiden vastausten pistemäärän. Vastaukset teemoiteltiin ja oppilaat sijoitettiin mentaalimalli kategorioihin perustuen heidän antamiinsa vastauksiin.
Ensimmäisen luokan oppilaat perustivat käsityksensä arkipäiväisille kokemuksille. Tällainen käsitys oli esimerkiksi Maan ylle levittäytyvä kupumainen taivas. He eivät ymmärtäneet painovoiman käsitettä, mutta olivat omaksuneet heliosentrisen maailmankuvan. Kuudesluokkalaiset taas osasivat kertoa painovoimasta, mutta heilläkin oli ensiluokkalaisten tavoin käsitys kupumaisesta taivaasta. Heidän vastauksensa lähentelivät tieteellisesti hyväksyttyjä käsityksiä, eivätkä perustuneet enää arkisille käsityksille. Yön ja päivän vaihtelun selityksissä molemmat ikäryhmät käyttivät arkipäiväisiä selityksiä ja heidän käsityksensä olivat samalla tasolla. Yön ja päivän vaihteluun liittyvissä kysymyksissä esiintyi eniten elotonta tietoa. Ensimmäisen luokan oppilaat jättivät enemmän vastaamatta kysymyksiin kuin kuudesluokkalaiset ja käyttivät vastauksissaan loogisia arvauksia.
Haastattelut toteutettiin keväällä 2017 varsinaissuomalaisessa alakoulussa. Tutkimuksessa haastateltiin 18 oppilasta, joista yhdeksän oli ensimmäisellä luokalla ja yhdeksän kuudennella luokalla. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja mittaus toteutettiin puoli strukturoidulla haastattelulla. Haastattelussa käytettiin 20 valmista kysymystä, jotka kysyttiin kaikilta haastateltavilta. Tämän lisäksi haastattelija kysyi tarkentavia kysymyksiä haastateltavan vastausten perusteella. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Jokaiseen kysymykseen oli ennalta määritelty toivottu vastaus, jonka kertomalla oppilas sai yhden pisteen. Haastattelusta pystyi saamaan maksimissaan 19 pistettä. Haastattelujen vastaukset taulukoitiin luokittain, niin että voitiin tarkastella jokaisen oppilaan yksilösuoritusta, mutta myöskin niin että voitiin tarkastella samaan kysymykseen annettuja vastauksia eri oppilailta. Haastatellut oppilaat saivat henkilökohtaisen pistemäärän ja sen lisäksi jokainen kysymys sai luokkakohtaisen oikeiden vastausten pistemäärän. Vastaukset teemoiteltiin ja oppilaat sijoitettiin mentaalimalli kategorioihin perustuen heidän antamiinsa vastauksiin.
Ensimmäisen luokan oppilaat perustivat käsityksensä arkipäiväisille kokemuksille. Tällainen käsitys oli esimerkiksi Maan ylle levittäytyvä kupumainen taivas. He eivät ymmärtäneet painovoiman käsitettä, mutta olivat omaksuneet heliosentrisen maailmankuvan. Kuudesluokkalaiset taas osasivat kertoa painovoimasta, mutta heilläkin oli ensiluokkalaisten tavoin käsitys kupumaisesta taivaasta. Heidän vastauksensa lähentelivät tieteellisesti hyväksyttyjä käsityksiä, eivätkä perustuneet enää arkisille käsityksille. Yön ja päivän vaihtelun selityksissä molemmat ikäryhmät käyttivät arkipäiväisiä selityksiä ja heidän käsityksensä olivat samalla tasolla. Yön ja päivän vaihteluun liittyvissä kysymyksissä esiintyi eniten elotonta tietoa. Ensimmäisen luokan oppilaat jättivät enemmän vastaamatta kysymyksiin kuin kuudesluokkalaiset ja käyttivät vastauksissaan loogisia arvauksia.