Kirjallinen materiaali opiskelijaohjauksen tukena terveysalan kliinisessä harjoittelussa
Mikkola, Sanna (2018-07-03)
Kirjallinen materiaali opiskelijaohjauksen tukena terveysalan kliinisessä harjoittelussa
Mikkola, Sanna
(03.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kirjallisen materiaalin käyttöönottoa ja käyttöä opiskelijaohjauksen apuvälineenä opiskelijaohjausta toteuttavissa yksiköissä HUS:ssa. Kirjallisella materiaalilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan ”HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjaa” (2014). Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kirjallista opiskelijaohjaajille suunnattua materiaalia. Tavoitteena oli lisäksi edistää laadukasta opiskelijaohjausta ja parantaa ohjaajien mahdollisuuksia kehittää omia ohjaustaitojaan kirjallisen materiaalin avulla.
Tutkimus oli kuvaileva kyselytutkimus. Aineisto kerättiin sähköistä kyselylomaketta käyttämällä ja se toteutettiin kokonaistutkimuksena kaikissa HUS:n opiskelijaohjausta toteuttavissa yksiköissä (N=372). Yksiköistä kyselyyn vastasi yksikön esimies tai opiskelijavastaava. Tutkimuksen vastausprosentti oli 55 % (n=205). Kyselylomake koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Aineiston määrällinen osuus analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja laadullinen osuus induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijaohjauksen kirjallinen materiaali on otettu käyttöön suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista yksiköistä (n=192, 94 %), mutta se ei ole rutiinikäytössä. Yksiköissä pyritään yksilölliseen ohjaamiseen, ohjauksen laadun parantamiseen ja ohjaustaitojen kehittämiseen. Tutkimuksessa nousi esille kirjallisen materiaalin käyttöä estäviä seikkoja, joiden tunnistaminen mahdollistaa niihin puuttumisen. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin hyvän opiskelijaohjaajille suunnatun materiaalin tunnusmerkit.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä opiskelijaohjaajille suunnattua kirjallista materiaalia sekä kehitettäessä opiskelijaohjaustoimintaa opiskelijaohjausta toteuttavissa yksiköissä.
Tutkimus oli kuvaileva kyselytutkimus. Aineisto kerättiin sähköistä kyselylomaketta käyttämällä ja se toteutettiin kokonaistutkimuksena kaikissa HUS:n opiskelijaohjausta toteuttavissa yksiköissä (N=372). Yksiköistä kyselyyn vastasi yksikön esimies tai opiskelijavastaava. Tutkimuksen vastausprosentti oli 55 % (n=205). Kyselylomake koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Aineiston määrällinen osuus analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja laadullinen osuus induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijaohjauksen kirjallinen materiaali on otettu käyttöön suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista yksiköistä (n=192, 94 %), mutta se ei ole rutiinikäytössä. Yksiköissä pyritään yksilölliseen ohjaamiseen, ohjauksen laadun parantamiseen ja ohjaustaitojen kehittämiseen. Tutkimuksessa nousi esille kirjallisen materiaalin käyttöä estäviä seikkoja, joiden tunnistaminen mahdollistaa niihin puuttumisen. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin hyvän opiskelijaohjaajille suunnatun materiaalin tunnusmerkit.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä opiskelijaohjaajille suunnattua kirjallista materiaalia sekä kehitettäessä opiskelijaohjaustoimintaa opiskelijaohjausta toteuttavissa yksiköissä.