Johdon laskentatoimi ja ohjausjärjestelmät tytäryhtiössä
Kallio, Laura (2018-07-04)
Johdon laskentatoimi ja ohjausjärjestelmät tytäryhtiössä
Kallio, Laura
(04.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yrityskauppojen myötä syntynyt tytäryhtiöasema ja omistajavaihdokset ovat vaikuttaneet tytäryhtiön johdon laskentatoimeen ja erityisesti johdon ohjausjärjestelmiin. Tavoitteena on saavuttaa syvällinen ymmärrys aiheesta Suomessa toimivan kohdeyrityksen kontekstissa. Tutkielman teoreettisena pohjana toimii Simonsin Levers of Control -viitekehys.
Tutkielman aihe on tunnistettu ajankohtaiseksi voimakkaan monikansallistumisen myötä. Kansainvälisessä liiketaloustutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että erityisesti emoyhtiön ja tytäryhtiön johtamisen aihepiirissä on vielä monia avoinna olevia kysymyksiä. Aiheen parissa on lisäksi tunnistettu erinomainen mahdollisuus yhdistää johdon laskentatoimen ja kansainvälisen liiketaloustieteen tutkimukset. Yhä useampi tutkija näkee yksittäisten yritysten sijaan monimutkaisen verkoston, jossa organisaatioiden väliset ja maantieteelliset rajat hämärtyvät ja keskinäinen riippuvaisuus kasvaa jatkuvasti. Monikansalliset yritykset muodostavatkin suuren osan koko maailmankaupasta edustaen yhtä globalisaation merkittävintä symbolia. Nykyisestä maailmankaupasta yli puolet on arvioitu syntyvän pelkästään monikansallisten yritysten sisäisestä kaupasta, minkä myötä monikansalliset yritykset hallitsevat maailmantaloutta muuttaen perinteisiä toimintamalleja. (mm. Görg & Jabbour, 2009; Dossi & Patelli, 2008; Blonigen, 2005.)
Tutkielmassa pyritään keskittymään erityisesti johdon ohjausjärjestelmiin. Johdon ohjausjärjestelmät voidaan määritellä organisaation integroitujen tekniikoiden kokonaisuuksiksi, jotka mittaavat suoritusta, keräävät informaatiota ja motivoivat organisaation jäseniä (Horngren, Sundem, Burgstahler, & Schatzberg, 2014). Tutkielman teoreettisena pohjana on Simonsin Levers of Control -viitekehys, jonka mukaan organisaatio pyrkii stimuloimaan uusien strategioiden syntymistä (interaktiiviset ohjausjärjestelmät), ohjaamaan mahdollisuuksien etsimistä (uskomusjärjestelmät), seuraamaan operatiivista toimintaa (diagnostiset ohjausjärjestelmät) ja asettamaan toiminnalle kriittiset rajat (rajoitejärjestelmät). (Simons, 1995.)
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena yhdessä teollisuuden alan yrityksessä. Tutkimuksen kohdeyritys on kansainvälisen konsernin tytäryhtiö, joka on läpikäynyt useamman omistajavaihdoksen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tutkielman empiirisen aineiston pääasiallinen keräämistapa oli teemahaastattelu, mutta haastattelun tueksi ja ymmärtämisen laajentamiseksi tietoa kerättiin myös muista lähteistä.
Tutkielmassa havaittiin, että omistajavaihdokset ja tytäryhtiötalous vaikutti johdon laskentatoimeen ja ohjausjärjestelmiin. Tutkimustulokset osoittavat, että tytäryhtiössä on tunnistettavissa useita Simonsin viitekehyksen mukaisia johdon ohjausjärjestelmiä. Mielenkiintoista on havaita, että erityisesti kulttuurilla on suuri vaikutus näihin. Vaikka yksittäisten ohjausjärjestelmien osalta havaitaan eroja ja muutoksia, on niitä syytä tarkastella kokonaisuutena. Huolimatta siitä, että tulosten valossa omistajavaihdosten vaikutukset näyttäytyvät pääosin positiivisina, on niiden arvioimisessa syytä huomioida tarkastelun konteksti, eikä tulosten pohjalta voi tehdä suoria yleistyksiä.
Tutkielman aihe on tunnistettu ajankohtaiseksi voimakkaan monikansallistumisen myötä. Kansainvälisessä liiketaloustutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että erityisesti emoyhtiön ja tytäryhtiön johtamisen aihepiirissä on vielä monia avoinna olevia kysymyksiä. Aiheen parissa on lisäksi tunnistettu erinomainen mahdollisuus yhdistää johdon laskentatoimen ja kansainvälisen liiketaloustieteen tutkimukset. Yhä useampi tutkija näkee yksittäisten yritysten sijaan monimutkaisen verkoston, jossa organisaatioiden väliset ja maantieteelliset rajat hämärtyvät ja keskinäinen riippuvaisuus kasvaa jatkuvasti. Monikansalliset yritykset muodostavatkin suuren osan koko maailmankaupasta edustaen yhtä globalisaation merkittävintä symbolia. Nykyisestä maailmankaupasta yli puolet on arvioitu syntyvän pelkästään monikansallisten yritysten sisäisestä kaupasta, minkä myötä monikansalliset yritykset hallitsevat maailmantaloutta muuttaen perinteisiä toimintamalleja. (mm. Görg & Jabbour, 2009; Dossi & Patelli, 2008; Blonigen, 2005.)
Tutkielmassa pyritään keskittymään erityisesti johdon ohjausjärjestelmiin. Johdon ohjausjärjestelmät voidaan määritellä organisaation integroitujen tekniikoiden kokonaisuuksiksi, jotka mittaavat suoritusta, keräävät informaatiota ja motivoivat organisaation jäseniä (Horngren, Sundem, Burgstahler, & Schatzberg, 2014). Tutkielman teoreettisena pohjana on Simonsin Levers of Control -viitekehys, jonka mukaan organisaatio pyrkii stimuloimaan uusien strategioiden syntymistä (interaktiiviset ohjausjärjestelmät), ohjaamaan mahdollisuuksien etsimistä (uskomusjärjestelmät), seuraamaan operatiivista toimintaa (diagnostiset ohjausjärjestelmät) ja asettamaan toiminnalle kriittiset rajat (rajoitejärjestelmät). (Simons, 1995.)
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena yhdessä teollisuuden alan yrityksessä. Tutkimuksen kohdeyritys on kansainvälisen konsernin tytäryhtiö, joka on läpikäynyt useamman omistajavaihdoksen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tutkielman empiirisen aineiston pääasiallinen keräämistapa oli teemahaastattelu, mutta haastattelun tueksi ja ymmärtämisen laajentamiseksi tietoa kerättiin myös muista lähteistä.
Tutkielmassa havaittiin, että omistajavaihdokset ja tytäryhtiötalous vaikutti johdon laskentatoimeen ja ohjausjärjestelmiin. Tutkimustulokset osoittavat, että tytäryhtiössä on tunnistettavissa useita Simonsin viitekehyksen mukaisia johdon ohjausjärjestelmiä. Mielenkiintoista on havaita, että erityisesti kulttuurilla on suuri vaikutus näihin. Vaikka yksittäisten ohjausjärjestelmien osalta havaitaan eroja ja muutoksia, on niitä syytä tarkastella kokonaisuutena. Huolimatta siitä, että tulosten valossa omistajavaihdosten vaikutukset näyttäytyvät pääosin positiivisina, on niiden arvioimisessa syytä huomioida tarkastelun konteksti, eikä tulosten pohjalta voi tehdä suoria yleistyksiä.