Isojen ohjelmistojen vaatimusten ja ratkaisujen vanheneminen : Case: Aineistonhallintajärjestelmä HANSABASE
Boucht, Joon (2018-06-26)
Isojen ohjelmistojen vaatimusten ja ratkaisujen vanheneminen : Case: Aineistonhallintajärjestelmä HANSABASE
Boucht, Joon
(26.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070527047
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070527047
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin isojen ohjelmistojen vanhenemiseen johtavia syitä, sekä keinoja vanhenemisen hidastamiseksi, tai peräti estämiseksi. Mallitapauksena käytin Hansaprintin aineistonhallintajärjestelmää HANSABASE Mediapankkia, joka taustoitettiin sekä käsitteiden että järjestelmän toiminnallisuuden ja toimintaympäristön osalta. Tieteellistä pohjaa aiheeseen haettiin D. L. Parnaksen ’Software Aging’ -teoriasta, sekä ketterän kehityksen työkaluista.
HANSABASE -järjestelmän vanhenemista sekä työkaluja järjestelmän vanhenemisen hidastamiseksi tarkastellaan kolmen näkökulman kautta: liiketoimintaympäristön, ’Software Aging’ -teorian ja 2000-luvun alun kehityssuunnitelman.
Tarkastelussa havaitaan, että ’Software Aging’ -teorian mukaisten työkalujen käyttö ja menetelmien noudattaminen, niin ohjelmiston kehityksessä, kuin sen huollossa ja korjauksessakin on ensiarvoisen tärkeää ohjelmiston vanhenemisen hidastamisen kannalta, mutta sen lisäksi vanhenemiseen vaikuttivat monet muutkin tekijät. Vaikuttavia tekijöitä on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Vanhenemiseen vaikuttavat mm. ’Omistajan valinnat’, ’Tekniikasta vastanneiden valinnat’, ’Emojärjestelmän kehitys ja valinnat’, ’Teknisen henkilökunnan osaaminen’, Asiakkaiden valinnat’, ’Kilpailijat’ ja ’Maailman muuttuminen’. Lisäksi havaitaan selvästi, että ohjelmistojen vanhenemista ei voi estää, mutta vanhenemista voi hidastaa.
HANSABASE -järjestelmän vanhenemiseen vaikutti moni tekijä, ei pelkästään ohjelmakoodin vanheneminen. Suurimmassa osassa olivat ulkoiset tekijät, tärkeimmän asiakkaan tekemät valinnat ja palvelusta luopuminen, mutta myös yrityksen johdon päätökset resurssoinnista ja painotuksista. Sidosryhmillä ja ympäristöllä on siis iso merkitys ohjelmistojen vanhenemisessa!
Ohjelmistojen vanhenemiseen vaikuttavien tekijöiden laaja-alaisuutta kuvaamaan esitän vielä lopuksi ohjelmistojen vanhenemisen sipulimallin sekä esitän että ’Software Aging’-teoria voisi laajentaa poikkitieteelliseksi ja että aihepiirin tutkimusta pitäisi jatkaa.
HANSABASE -järjestelmän vanhenemista sekä työkaluja järjestelmän vanhenemisen hidastamiseksi tarkastellaan kolmen näkökulman kautta: liiketoimintaympäristön, ’Software Aging’ -teorian ja 2000-luvun alun kehityssuunnitelman.
Tarkastelussa havaitaan, että ’Software Aging’ -teorian mukaisten työkalujen käyttö ja menetelmien noudattaminen, niin ohjelmiston kehityksessä, kuin sen huollossa ja korjauksessakin on ensiarvoisen tärkeää ohjelmiston vanhenemisen hidastamisen kannalta, mutta sen lisäksi vanhenemiseen vaikuttivat monet muutkin tekijät. Vaikuttavia tekijöitä on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Vanhenemiseen vaikuttavat mm. ’Omistajan valinnat’, ’Tekniikasta vastanneiden valinnat’, ’Emojärjestelmän kehitys ja valinnat’, ’Teknisen henkilökunnan osaaminen’, Asiakkaiden valinnat’, ’Kilpailijat’ ja ’Maailman muuttuminen’. Lisäksi havaitaan selvästi, että ohjelmistojen vanhenemista ei voi estää, mutta vanhenemista voi hidastaa.
HANSABASE -järjestelmän vanhenemiseen vaikutti moni tekijä, ei pelkästään ohjelmakoodin vanheneminen. Suurimmassa osassa olivat ulkoiset tekijät, tärkeimmän asiakkaan tekemät valinnat ja palvelusta luopuminen, mutta myös yrityksen johdon päätökset resurssoinnista ja painotuksista. Sidosryhmillä ja ympäristöllä on siis iso merkitys ohjelmistojen vanhenemisessa!
Ohjelmistojen vanhenemiseen vaikuttavien tekijöiden laaja-alaisuutta kuvaamaan esitän vielä lopuksi ohjelmistojen vanhenemisen sipulimallin sekä esitän että ’Software Aging’-teoria voisi laajentaa poikkitieteelliseksi ja että aihepiirin tutkimusta pitäisi jatkaa.