Maallikko muinaistutkimuksen apuna : Lauri Nautelan arkeologisen kokoelman muodostuminen ja sisältö
Viskari, Leena (2018-06-20)
Maallikko muinaistutkimuksen apuna : Lauri Nautelan arkeologisen kokoelman muodostuminen ja sisältö
Viskari, Leena
(20.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018072433090
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018072433090
Tiivistelmä
Tutkielmassani selvitän arkeologian harrastajan keräämän kokoelman muo-dostumista, sisältöä ja merkitystä, hänen tapaansa kerätä ja tutkia muinaislöy-töjä sekä keräämisen motiiveja. Tutkimukseni on aineistolähtöinen. Merkityk-sellisimmät lähteeni ovat Museoviraston arkeologisten kokoelmien löytöluette-lot sekä Museoviraston arkiston raportit arkeologisista tutkimuksista Liedossa.
Lauri Nautelan yli 24 000 löydön kokoelma on kerätty pääasiassa vuosien 1954–1990 välisenä aikana Varsinais-Suomesta, Aurajokilaaksosta. Kokoel-massa on keramiikkaa ja kiviesineitä. Suurin osa esineistä on iskoksia. Esi-neistä 95 % on kivikautisia ja 5 % pronssi- ja rautakautisia. Kokoelman järjes-täminen asetti sen oikeisiin mittasuhteisiin ja teki mahdolliseksi sen tutkimisen. Muu tutkimusaineisto on kirjoja, lehtileikkeitä, valokuvia ja karttoja.
Aurajokilaakson esihistoriaa on tutkittu 1860-luvulta asti. Ennen vuotta 1954 Liedosta tunnettiin neljä kivikautista asuinpaikkaa ja kahdeksan rautakautista kalmistoa. Lauri Nautelan harrastuksen tuloksena lisättiin 33 uutta kohdetta muinaisjäännösrekisteriin. Osa kohteista sijaitsi jo tunnettujen muinaisjään-nösten lähituntumassa. Merkittävin lisäys oli Kukkarkosken kaksi asuinpaikkaa ja kalmiston käsittävä laaja muinaisjäännös.
Esinepelin avulla ihminen luo järjestystä esinemassaan. Keräily on mielihyvää tuottavaa toimintaa, jota harjoitetaan sen itsensä vuoksi. Esineisiin voi koskea, ne ovat ainutlaatuisia, luotettavia lemmikkejä. Niitä voi luetteloida ja järjestellä loputtomiin, pelata esinepeliä. Esineillä voi olla myös lämpöä sen mukaan, mi-ten merkityksellisiä ne ovat. Tarpeettomaksi käynyt kylmennyt esine saa uuden lämmön keräilijän kokoelmassa. Nyt kun Lauri Nautelan keräämä arkeologinen kokoelma on luetteloitu osaksi Kansallismuseon kokoelmaa, se säilyy lämpi-mänä. Osa esineistä on esillä Lauri Nautelan toiveiden mukaisesti rakenne-tussa, hänen nimeään kantavassa Liedon Nautelankoskelle rakennetussa museossa.
Lauri Nautelan yli 24 000 löydön kokoelma on kerätty pääasiassa vuosien 1954–1990 välisenä aikana Varsinais-Suomesta, Aurajokilaaksosta. Kokoel-massa on keramiikkaa ja kiviesineitä. Suurin osa esineistä on iskoksia. Esi-neistä 95 % on kivikautisia ja 5 % pronssi- ja rautakautisia. Kokoelman järjes-täminen asetti sen oikeisiin mittasuhteisiin ja teki mahdolliseksi sen tutkimisen. Muu tutkimusaineisto on kirjoja, lehtileikkeitä, valokuvia ja karttoja.
Aurajokilaakson esihistoriaa on tutkittu 1860-luvulta asti. Ennen vuotta 1954 Liedosta tunnettiin neljä kivikautista asuinpaikkaa ja kahdeksan rautakautista kalmistoa. Lauri Nautelan harrastuksen tuloksena lisättiin 33 uutta kohdetta muinaisjäännösrekisteriin. Osa kohteista sijaitsi jo tunnettujen muinaisjään-nösten lähituntumassa. Merkittävin lisäys oli Kukkarkosken kaksi asuinpaikkaa ja kalmiston käsittävä laaja muinaisjäännös.
Esinepelin avulla ihminen luo järjestystä esinemassaan. Keräily on mielihyvää tuottavaa toimintaa, jota harjoitetaan sen itsensä vuoksi. Esineisiin voi koskea, ne ovat ainutlaatuisia, luotettavia lemmikkejä. Niitä voi luetteloida ja järjestellä loputtomiin, pelata esinepeliä. Esineillä voi olla myös lämpöä sen mukaan, mi-ten merkityksellisiä ne ovat. Tarpeettomaksi käynyt kylmennyt esine saa uuden lämmön keräilijän kokoelmassa. Nyt kun Lauri Nautelan keräämä arkeologinen kokoelma on luetteloitu osaksi Kansallismuseon kokoelmaa, se säilyy lämpi-mänä. Osa esineistä on esillä Lauri Nautelan toiveiden mukaisesti rakenne-tussa, hänen nimeään kantavassa Liedon Nautelankoskelle rakennetussa museossa.