Ikonografinen tutkimus ja sen käytettävyys Suomen alueen kalliotaiteessa : Esimerkkikohteena Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaus
Klemola, Niina (2018-06-26)
Ikonografinen tutkimus ja sen käytettävyys Suomen alueen kalliotaiteessa : Esimerkkikohteena Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaus
Klemola, Niina
(26.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233254
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233254
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kartoittaa ikonografisen kuvantutkimusmenetelmän soveltuvuutta suomalaisen kalliomaalausaineiston tutkimuksessa. Ikonografinen menetelmä on Erwin Panofskyn kehittämä kolmivaiheinen kuvan analysointiprosessi, jonka tarkoitus on tuoda esiin kuvan symboliset merkitykset. Menetelmää on aikaisemmin hyödynnetty pääasiassa taidehistoriassa ja arkkitehtuurissa, mutta sitä on käytetty myös klassillisessa arkeologiassa ja arkeologiassa. Menetelmän havainnollistamiseksi työssä tehdään ikonografinen tutkimus Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaukselle. Tutkimus osoittaa, että menetelmä soveltuu joiltain osin hyvin kalliomaalausten tutkimukseen, erityisesti koska sen ensimmäinen vaihe painottaa tulkinnasta vapaata huomiointia. Kalliomaalausten irrallisuus muusta arkeologisesta aineistosta kuitenkin vaikeuttaa prosessin seuraavia vaiheita ja tuottaa tulkinnan, joka jää vain suuntaa antavaksi ja sen avulla saadaankin ennemmin hypoteeseja kuin varmoja tulkintoja. Ikonografisen tutkimuksen käyttö kalliomaalaustutkimuksessa vaatii sen soveltamista arkeologian erityispiirteisiin. Etenkin toisen vaiheen kulttuurikontekstin täydentäminen, ilman kirjallisia lähteitä, on tehtävä arkeologisen aineiston tarjoamin tavoin. Kalliomaalausten kohdalla kyseeseen tulee lähinnä erilaisten analogioiden käyttö ja jos mahdollista, arkeologinen konteksti. Ikonografinen tutkimus vaatisi myös rinnalleen kalliomaalausten laajamittaisen tyylillisen kartoituksen, jota toistaiseksi ei ole vielä tehty. Työn tulosten perusteella ikonografinen metodi on hyödyllinen erityisesti kalliomaalausten perustason visuaalisen kartoituksen tekemiseen joka puolestaan tuottaa enemmän materiaalia tutkimuksen seuraaviin vaiheisiin. Tutkimuksen tarkkuutta ja tuloksia voidaan lisätä kontekstuaalisella tiedolla ja maantieteellisesti laajemmalla analogioiden kartoittamisella ja käytöllä.