Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä
Hvitfelt, Emilia (2018-08-31)
Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä
Hvitfelt, Emilia
(31.08.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työkiertoa osaamisen kehittämisen menetelmänä. Tarkoituksena oli saada selville työkierrosta osaamisen kehittämisen menetelmänä. Lisäksi haluttiin tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat työkierron toimivuuteen.
Tämä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla 6 julkisen sektorin henkilöstöasioiden tai jonkin toimialueen asiantuntijaa. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten mukaan työkierto vaikuttaa yksilön osaamiseen positiivisesti. Työkierto voi tuoda esille uusia työn tekemisen tapoja. Myös yksilön oma ammatillinen osaaminen syvenee ja laajenee. Lisäksi oman osaamisen ja oppimisen arvostaminen kasvaa työkiertojakson myötä. Tutkimustulosten mukaan työkierto vaikuttaa positiivisesti myös organisaation osaamiseen. Organisaation näkökulmasta osaamisen lisääntyminen näkyy loppuasiakkaalle palvelun laadun paranemisena. Työkierto vaatii suunnitelmallisuutta, vapaaehtoisuutta, hyvää perehdytystä sekä positiivista asennetta läpi organisaation.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että luomalla työkierrolle mahdollisimman joustava toimintamalli, voidaan siitä saada toimiva osaamisen kehittämisen menetelmä organisaatioon. Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä vaatii avointa ilmapiiriä sekä kehittämiseen ja kehittymiseen kannustavaa kulttuuria.
Tämä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla 6 julkisen sektorin henkilöstöasioiden tai jonkin toimialueen asiantuntijaa. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten mukaan työkierto vaikuttaa yksilön osaamiseen positiivisesti. Työkierto voi tuoda esille uusia työn tekemisen tapoja. Myös yksilön oma ammatillinen osaaminen syvenee ja laajenee. Lisäksi oman osaamisen ja oppimisen arvostaminen kasvaa työkiertojakson myötä. Tutkimustulosten mukaan työkierto vaikuttaa positiivisesti myös organisaation osaamiseen. Organisaation näkökulmasta osaamisen lisääntyminen näkyy loppuasiakkaalle palvelun laadun paranemisena. Työkierto vaatii suunnitelmallisuutta, vapaaehtoisuutta, hyvää perehdytystä sekä positiivista asennetta läpi organisaation.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että luomalla työkierrolle mahdollisimman joustava toimintamalli, voidaan siitä saada toimiva osaamisen kehittämisen menetelmä organisaatioon. Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä vaatii avointa ilmapiiriä sekä kehittämiseen ja kehittymiseen kannustavaa kulttuuria.