Tervetuloa vai tervemenoa? : Maahanmuuttomielipiteet Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla.
Niemelä, Sanni (2018-09-05)
Tervetuloa vai tervemenoa? : Maahanmuuttomielipiteet Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla.
(05.09.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090534640
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090534640
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan, eroavatko maahanmuuttomielipiteet Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan onko sukupuolella, iällä, koulutustasolla, kokemuksella omasta tulotasosta, asuinpaikalla, poliittisella ideologialla ja uskonnollisuudella yhteyttä maahanmuuttomielipiteisiin Suomessa ja Ruotsissa. Aineistona käytetään European Social Survey (ESS) -aineistoja vuosilta 2004, 2008, 2012 ja 2016.
Vaikka Suomea ja Ruotsia pidetään hyvinvointivaltionäkökulmasta samankaltaisina, ovat maat maahanmuuttohistorioiltaan hyvinkin erilaiset. Suomessa maahanmuutto on alkanut yleistyä vasta 1990-luvulta lähtien, ja ennen sitä Suomi on ollut lähinnä maastamuuttomaa. Ruotsin maahanmuuttohistoria yltää Suomea kauemmaksi, ja Ruotsi on ollut pääosin maahanmuuttovoittoinen maa toisen maailman sodan jälkeen. Maiden eroavat maahanmuuttohistoriat tekevät maahanmuuttomielipiteiden vertailusta mielenkiintoista: onko pidemmällä maahanmuuttohistorialla ja suuremmalla maahanmuuttajataustaisella väestöllä merkitystä maahanmuuttomielipiteiden muodostumisessa?
Asennetutkimuksessa on esitetty kaksi asenteita ja mielipiteitä selittävää teoriaa: kontaktiteoria ja konfliktiteoria. Kontaktiteorian mukaan suhtautuminen vähemmistöryhmään muuttuu myönteisemmäksi, kun ihmiset ovat kontaktissa vähemmistöryhmän edustajien kanssa. Konfliktiteorian näkökulmasta suhtautuminen muuttuu kielteisemmäksi, jos vähemmistöryhmä kilpailee samoista, vähäisistä resursseista enemmistön kanssa.
Tulosten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoa kohtaan on kielteisempää kuin ruotsalaisten ainoastaan vuonna 2016. Sukupuolella, koulutuksella, kokemuksella omasta tulotasosta, asuinpaikalla ja poliittisella ideologialla on yhteys maahanmuuttomielipiteisiin. Kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat Suomessa ja Ruotsissa miehet, matalasti kouluttautuneet, riittämättömäksi tulotasonsa kokevat, pienissä kunnissa tai maaseudulla asuvat ja poliittisella ideologia-akselilla keskelle sijoittuvat. Näiden tekijöiden yhteys maahanmuuttomielipiteisiin säilyy myös, kun kaikki tekijät on vakioitu.
Vaikka Suomea ja Ruotsia pidetään hyvinvointivaltionäkökulmasta samankaltaisina, ovat maat maahanmuuttohistorioiltaan hyvinkin erilaiset. Suomessa maahanmuutto on alkanut yleistyä vasta 1990-luvulta lähtien, ja ennen sitä Suomi on ollut lähinnä maastamuuttomaa. Ruotsin maahanmuuttohistoria yltää Suomea kauemmaksi, ja Ruotsi on ollut pääosin maahanmuuttovoittoinen maa toisen maailman sodan jälkeen. Maiden eroavat maahanmuuttohistoriat tekevät maahanmuuttomielipiteiden vertailusta mielenkiintoista: onko pidemmällä maahanmuuttohistorialla ja suuremmalla maahanmuuttajataustaisella väestöllä merkitystä maahanmuuttomielipiteiden muodostumisessa?
Asennetutkimuksessa on esitetty kaksi asenteita ja mielipiteitä selittävää teoriaa: kontaktiteoria ja konfliktiteoria. Kontaktiteorian mukaan suhtautuminen vähemmistöryhmään muuttuu myönteisemmäksi, kun ihmiset ovat kontaktissa vähemmistöryhmän edustajien kanssa. Konfliktiteorian näkökulmasta suhtautuminen muuttuu kielteisemmäksi, jos vähemmistöryhmä kilpailee samoista, vähäisistä resursseista enemmistön kanssa.
Tulosten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoa kohtaan on kielteisempää kuin ruotsalaisten ainoastaan vuonna 2016. Sukupuolella, koulutuksella, kokemuksella omasta tulotasosta, asuinpaikalla ja poliittisella ideologialla on yhteys maahanmuuttomielipiteisiin. Kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat Suomessa ja Ruotsissa miehet, matalasti kouluttautuneet, riittämättömäksi tulotasonsa kokevat, pienissä kunnissa tai maaseudulla asuvat ja poliittisella ideologia-akselilla keskelle sijoittuvat. Näiden tekijöiden yhteys maahanmuuttomielipiteisiin säilyy myös, kun kaikki tekijät on vakioitu.