Suomen nominitaivutuksen oppiminen kieliympäristössä ja sen ulkopuolella : lähdekielinä ukraina ja venäjä
Herasymenko, Olena (2018-08-15)
Suomen nominitaivutuksen oppiminen kieliympäristössä ja sen ulkopuolella : lähdekielinä ukraina ja venäjä
(15.08.2018)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334471
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334471
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen ukrainankielisten Suomessa opiskelevien suomenoppijoiden nominien monikkotaivutuksen tuotantoa ja vertailen heitä venäjänkielisten Pietarin koulussa n:o 204 opiskelevien oppijoiden tuloksiin. Ukraina ja venäjä ovat läheisiä sukukieliä, joissa on samankaltainen sijajärjestelmä. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia, minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroja esiintyy läheisiä sukukieliä puhuvien suomenoppijoiden nominatiivien monikkotaivutuksen tuotannossa.
Tutkittavat ryhmät eroavat myös siten, että ukrainankieliset suomenoppijat omaksuvat kohdekieltä kieliympäristössä, kun taas venäjänkieliset oppijat sen ulkopuolella eli luokkaopetuksessa. Tämä luo hyvät edellytykset oppimisympäristön tutkimukseen.
Aineisto koostuu opiskelijoiden suorittamista taivutustesteistä, jotka sisältävät kaksi tehtävää. Ensimmäisessä tehtävässä testataan suomenkielisten irtosanojen nominitaivutusta. Toisena tehtävänä on kirjoittaa lyhyt kertomus kaupunkikierroksesta käyttämällä nominatiiveja ensimmäisestä tehtävästä. Osa informanteista on pyydetty suorittamaan taivutustesti ääneen, jotta voidaan tutkia eri oppijoiden taivutusstrategioita ja selvittää, vaikuttaako taivutusprosessiin myös oppimisympäristö. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti sen pienen määrän takia.
Tutkimus osoittaa, että Suomessa opiskelevat kielioppijat tuottavat huomattavasti enemmän oikeita vastauksia sekä taivutustestissä, että kertomuksissa, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä kieliympäristön positiivisesta vaikutuksesta. Ääneen ajattelu paljasti myös eroja taivutusstrategioissa, jotka riippuivat siitä, opitaanko kohdekieltä kieliympäristössä vai luokkaopetuksessa. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä informanttien pienen määrän takia. Vaikka eri lähdekielisten ryhmien oikeiden vastausten tuotannossa ja taivutusstrategioissa on eroja, suurin osa virheistä ovat samankaltaisia ja niitä tehdään samoissa sijoissa, mikä todistaa, että läheisillä sukukielillä on hyvin samankaltainen vaikutus kohdekielen oppimiseen.
Tutkittavat ryhmät eroavat myös siten, että ukrainankieliset suomenoppijat omaksuvat kohdekieltä kieliympäristössä, kun taas venäjänkieliset oppijat sen ulkopuolella eli luokkaopetuksessa. Tämä luo hyvät edellytykset oppimisympäristön tutkimukseen.
Aineisto koostuu opiskelijoiden suorittamista taivutustesteistä, jotka sisältävät kaksi tehtävää. Ensimmäisessä tehtävässä testataan suomenkielisten irtosanojen nominitaivutusta. Toisena tehtävänä on kirjoittaa lyhyt kertomus kaupunkikierroksesta käyttämällä nominatiiveja ensimmäisestä tehtävästä. Osa informanteista on pyydetty suorittamaan taivutustesti ääneen, jotta voidaan tutkia eri oppijoiden taivutusstrategioita ja selvittää, vaikuttaako taivutusprosessiin myös oppimisympäristö. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti sen pienen määrän takia.
Tutkimus osoittaa, että Suomessa opiskelevat kielioppijat tuottavat huomattavasti enemmän oikeita vastauksia sekä taivutustestissä, että kertomuksissa, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä kieliympäristön positiivisesta vaikutuksesta. Ääneen ajattelu paljasti myös eroja taivutusstrategioissa, jotka riippuivat siitä, opitaanko kohdekieltä kieliympäristössä vai luokkaopetuksessa. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä informanttien pienen määrän takia. Vaikka eri lähdekielisten ryhmien oikeiden vastausten tuotannossa ja taivutusstrategioissa on eroja, suurin osa virheistä ovat samankaltaisia ja niitä tehdään samoissa sijoissa, mikä todistaa, että läheisillä sukukielillä on hyvin samankaltainen vaikutus kohdekielen oppimiseen.