Tilintarkastajan rotaation vaikutus mukautetun tilintarkastuskertomuksen esiintyvyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä
Puska, Markku (2018-08-27)
Tilintarkastajan rotaation vaikutus mukautetun tilintarkastuskertomuksen esiintyvyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä
Puska, Markku
(27.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090534647
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090534647
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus oli tutkia vaikuttaako tilintarkastajan rotaatio mukautetun tilintarkastuskertomuksen
todennäköisyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä. Rotaation on ajateltu parantavan tilintarkastajien
riippumattomuutta ja sen kautta tilintarkastuksen laatua. Tutkielmassa käytettiin logistista regressioanalyysiä,
jonka avulla rotaatio-muuttujan vaikutuksen voimakkuutta verrattiin aiemmista tutkimuksista
tunnistettujen mukautetun tilintarkastuskertomuksen todennäköisyyttä selittävien muuttujien
vaikutusten voimakkuuteen.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 2481 yritysvuosihavainnon otoksesta, joka kerättiin yksinkertaisella
satunnaisotoksella Voitto Plus -tietokannasta rajaamalla populaatio ensin yritysten koon
osalta. Otos sisälsi 101 mukautettua tilintarkastuskertomusta ja 2380 vakiomuotoista tilintarkastuskertomusta.
Laajan satunnaisotoksen miellettiin paremmin kuvastavan todellista populaatiota kuin
pienemmän ositetun otannan ja siten lisäävän analyysin luotettavuutta.
Aiempien tutkimusten pohjalta muodostettiin odotukset selittävien muuttujien vaikutusten suunnasta.
Näitä verrattiin logistisesta regressioanalyysistä ja tilastollisista testeistä saatuihin tuloksiin. Tutkielmassa
käytettiin logistisen regressioanalyysin lisäksi Mann-Whitneyn U -testiä ja Khiin neliö -testiä.
Saatujen regressiokertoimien luotettavuutta on varmistettu laskemalla regressiokertoimet myös Firthin
logistisella regressioanalyysillä. Tuloksia ei voi ongelmitta yleistää suoraan populaatioon, koska
regressiomallia ei ole ristiinvalidoitu toisella satunnaisotoksella, mutta tuloksien argumentoidaan olevan
melko luotettavia laajan otoskoon takia.
Lopulliseen logistiseen regressiomalliin valikoituvat tilastollisesti merkitsevät muuttujat rotaatio,
tappiollisuus, velkaantuneisuus, sekä Big 4 -asiakkuus. Tulosten perusteella tilintarkastajan rotaatio
on positiivisesti tilastollisessa yhteydessä mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamisen todennäköisyyteen.
Odotuksista poiketen havaittiin, että Big 4-asiakkuus oli negatiivisesti yhteydessä mukautetun
tilintarkastuskertomuksen saamisen todennäköisyyteen ja yrityksen kokoa kuvaava muuttuja
ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Huomioiden mukautetun tilintarkastuskertomuksen yleisesti
ottaen matalan todennäköisyyden, näyttää rotaation käytännön vaikutus vähäiseltä. Tulosten tulkitaan
tukevan tilintarkastajan rotaatioon kriittisesti suhtautuvaa tutkimuskirjallisuutta antaen evidenssiä
suomalaisten pk-yritysten osalta.
todennäköisyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä. Rotaation on ajateltu parantavan tilintarkastajien
riippumattomuutta ja sen kautta tilintarkastuksen laatua. Tutkielmassa käytettiin logistista regressioanalyysiä,
jonka avulla rotaatio-muuttujan vaikutuksen voimakkuutta verrattiin aiemmista tutkimuksista
tunnistettujen mukautetun tilintarkastuskertomuksen todennäköisyyttä selittävien muuttujien
vaikutusten voimakkuuteen.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 2481 yritysvuosihavainnon otoksesta, joka kerättiin yksinkertaisella
satunnaisotoksella Voitto Plus -tietokannasta rajaamalla populaatio ensin yritysten koon
osalta. Otos sisälsi 101 mukautettua tilintarkastuskertomusta ja 2380 vakiomuotoista tilintarkastuskertomusta.
Laajan satunnaisotoksen miellettiin paremmin kuvastavan todellista populaatiota kuin
pienemmän ositetun otannan ja siten lisäävän analyysin luotettavuutta.
Aiempien tutkimusten pohjalta muodostettiin odotukset selittävien muuttujien vaikutusten suunnasta.
Näitä verrattiin logistisesta regressioanalyysistä ja tilastollisista testeistä saatuihin tuloksiin. Tutkielmassa
käytettiin logistisen regressioanalyysin lisäksi Mann-Whitneyn U -testiä ja Khiin neliö -testiä.
Saatujen regressiokertoimien luotettavuutta on varmistettu laskemalla regressiokertoimet myös Firthin
logistisella regressioanalyysillä. Tuloksia ei voi ongelmitta yleistää suoraan populaatioon, koska
regressiomallia ei ole ristiinvalidoitu toisella satunnaisotoksella, mutta tuloksien argumentoidaan olevan
melko luotettavia laajan otoskoon takia.
Lopulliseen logistiseen regressiomalliin valikoituvat tilastollisesti merkitsevät muuttujat rotaatio,
tappiollisuus, velkaantuneisuus, sekä Big 4 -asiakkuus. Tulosten perusteella tilintarkastajan rotaatio
on positiivisesti tilastollisessa yhteydessä mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamisen todennäköisyyteen.
Odotuksista poiketen havaittiin, että Big 4-asiakkuus oli negatiivisesti yhteydessä mukautetun
tilintarkastuskertomuksen saamisen todennäköisyyteen ja yrityksen kokoa kuvaava muuttuja
ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Huomioiden mukautetun tilintarkastuskertomuksen yleisesti
ottaen matalan todennäköisyyden, näyttää rotaation käytännön vaikutus vähäiseltä. Tulosten tulkitaan
tukevan tilintarkastajan rotaatioon kriittisesti suhtautuvaa tutkimuskirjallisuutta antaen evidenssiä
suomalaisten pk-yritysten osalta.