URHEILUUN LIITTYVÄT SYDÄMEN RAKENTEELLISET JA TOIMINNALLISET MUUTOKSET
Wenning, Emmaleena (2018-08-30)
30.08.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334478
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334478
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli perehtyä kilpaurheilun ja äärimmilleen viedyn kuntoilun aiheuttamiin muutoksiin sydämen rakenteessa ja toiminnassa. Tässä työssä käytettiin lähdemateriaalina alkuperäisartikkeleja, katsausartikkeleja ja oppikirjoja.
Urheilijansydän on termi, jota käytetään kuvaamaan kovatehoisen fyysisen harjoittelun aiheuttamia muutoksia sydämen rakenteessa ja toiminnassa. Nämä muutokset ovat perinteisten tulkintakriteerien mukaan sellaisia, jotka voisivat indikoida sydänsairautta ja aiheuttavat näin ollen erotusdiagnostisia ongelmia.
Yleisimmät muutokset sydämen rakenteessa kestävyysurheilijoilla ovat onteloiden tilavuuden kasvu, kun taas voimaharjoittelu aikaansaa enemmän sydämen seinämien paksuuntumista, erityisesti vasemmassa kammiossa. Voimaharjoittelussa myös sydämen autonominen tonus siirtyy vagaaliselle puolelle. Vielä ei tunneta tarkasti annosvaste- suhdetta treenaamisen keston, intensiteetin ja sydänmuutosten välillä.
Yleisimpiä urheilijoiden äkkikuolemien syitä ovat hypertrofinen kardiomyopatia, oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia, sydänlihastulehdus ja sepelvaltimotauti. Valtaosa urheilijoiden äkkikuolemista liittyy nimenomaan fyysiseen rasitukseen.
Urheilijansydän on termi, jota käytetään kuvaamaan kovatehoisen fyysisen harjoittelun aiheuttamia muutoksia sydämen rakenteessa ja toiminnassa. Nämä muutokset ovat perinteisten tulkintakriteerien mukaan sellaisia, jotka voisivat indikoida sydänsairautta ja aiheuttavat näin ollen erotusdiagnostisia ongelmia.
Yleisimmät muutokset sydämen rakenteessa kestävyysurheilijoilla ovat onteloiden tilavuuden kasvu, kun taas voimaharjoittelu aikaansaa enemmän sydämen seinämien paksuuntumista, erityisesti vasemmassa kammiossa. Voimaharjoittelussa myös sydämen autonominen tonus siirtyy vagaaliselle puolelle. Vielä ei tunneta tarkasti annosvaste- suhdetta treenaamisen keston, intensiteetin ja sydänmuutosten välillä.
Yleisimpiä urheilijoiden äkkikuolemien syitä ovat hypertrofinen kardiomyopatia, oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia, sydänlihastulehdus ja sepelvaltimotauti. Valtaosa urheilijoiden äkkikuolemista liittyy nimenomaan fyysiseen rasitukseen.