ISA 701 -tilintarkastusstandardin soveltaminen suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa
Jalonen, Henri (2018-08-29)
ISA 701 -tilintarkastusstandardin soveltaminen suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa
(29.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334495
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090334495
Tiivistelmä
Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuksissa alettiin 15.12.2016 jälkeen alkaneiden tilikausien osalta soveltamaan uutta ISA 701 -tilintarkastusstandardia. Standardi muuttaa aiemmin vakiomuotoisten tilintarkastuskertomusten rakennetta ja raportointiuudistuksen myötä tilintarkastusyhteisöt raportoivat PIE-yhteisöjen tarkastuksissa tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista eli KAM:eista (Key Audit Matter). Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aiheuttama kritiikki tilintarkastusalan läpinäkyvyyttä kohtaan, globaalien organisaatioiden monimutkaistuneet rakenteet ja kirjanpitokäytännöt sekä sijoittajien lisääntynyt kysyntä toimeksiantokohtaiselle tilintarkastusinformaatiolle ovat olleet merkittävimmät syyt standardin kehittämiselle. Uudistuksen myötä tilintarkastusyhteisöt raportoivat kertomuksissaan johdon harkintaa sisältävistä, ajankohtaisista tai muuten merkittävistä riskiä lisäävistä tilinpäätöseristä. Toimeksiantokohtaisella raportoinnilla pyritään vahvistamaan tilintarkastuskertomuksen informatiivisuutta ja alan toiminnan läpinäkyvyyttä.
Tutkielma on toteutettu käyttämällä tutkimusmetodina sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä. Tutkielmassa on sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto on kerätty analysoimalla otokseen valikoituneiden 112 Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomukset tilikausilta 2016 ja 2017. Teoreettisen viitekehyksen ja kerätyn datan avulla on pyritty selvittämään, minkälaisia piirteitä uudistunut raportointi on tuonut tilintarkastuskertomuksiin ja vertailun avulla tarkastelemaan tilintarkastajan näkökulmasta mahdollisia ongelmakohtia tai tulevaisuuden suuntaviivoja tilintarkastusraportointia koskien.
Tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastusyhteisöt ovat rakenteellisesti onnistuneet hyvin standardin asettamissa tavoitteissa. Raportoidut KAM:it ovat loogisesti sidoksissa tarkastettavien yhtiöiden liiketoimintaan ja toimialakohtaisiin ominaispiirteisiin. KAM:ien määrittely on ollut tilikausien välillä johdonmukaista ja tapahtuneet muutokset ovat tutkimustulosten mukaan pääosin selitettävissä tilikauden aikaisilla tapahtumilla ja toimeksiannon sisällä tapahtuneilla tarkastusyhteisöä tai päävastuullista tarkastajaa koskevilla muutoksilla. Merkittävimmät havainnot tilintarkastusyhteisöjen välisen raportoinnin eroista koskevat raportoinnin laajuutta. Erot raportoinnin yksityiskohtaisuudessa viestivät siitä, ettei tarkastusyhteisöillä ole vielä täydellistä kuvaa siitä, minkälaista raportointia heiltä odotetaan. Huolimatta eroista raportoitavissa asioissa, uudistuneella raportoinnilla on kiistatta pystytty lisäämään tarkastuskertomuksen informatiivisuutta.
Tutkielma on toteutettu käyttämällä tutkimusmetodina sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä. Tutkielmassa on sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto on kerätty analysoimalla otokseen valikoituneiden 112 Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomukset tilikausilta 2016 ja 2017. Teoreettisen viitekehyksen ja kerätyn datan avulla on pyritty selvittämään, minkälaisia piirteitä uudistunut raportointi on tuonut tilintarkastuskertomuksiin ja vertailun avulla tarkastelemaan tilintarkastajan näkökulmasta mahdollisia ongelmakohtia tai tulevaisuuden suuntaviivoja tilintarkastusraportointia koskien.
Tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastusyhteisöt ovat rakenteellisesti onnistuneet hyvin standardin asettamissa tavoitteissa. Raportoidut KAM:it ovat loogisesti sidoksissa tarkastettavien yhtiöiden liiketoimintaan ja toimialakohtaisiin ominaispiirteisiin. KAM:ien määrittely on ollut tilikausien välillä johdonmukaista ja tapahtuneet muutokset ovat tutkimustulosten mukaan pääosin selitettävissä tilikauden aikaisilla tapahtumilla ja toimeksiannon sisällä tapahtuneilla tarkastusyhteisöä tai päävastuullista tarkastajaa koskevilla muutoksilla. Merkittävimmät havainnot tilintarkastusyhteisöjen välisen raportoinnin eroista koskevat raportoinnin laajuutta. Erot raportoinnin yksityiskohtaisuudessa viestivät siitä, ettei tarkastusyhteisöillä ole vielä täydellistä kuvaa siitä, minkälaista raportointia heiltä odotetaan. Huolimatta eroista raportoitavissa asioissa, uudistuneella raportoinnilla on kiistatta pystytty lisäämään tarkastuskertomuksen informatiivisuutta.