Tarkkaavuuden siirtyminen keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä änkyttävillä lapsilla
Fransila, Hanna (2018-08-24)
24.08.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090734778
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090734778
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää eroaako änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten automaattinen tarkkaavuuden suuntaaminen keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä P3a-vasteella mitattuna. Tutkielma tuo uutta tietoa, sillä tämän kaltaista esitietoista tiedostamatonta tarkkaavuuden siirtymistä kuvaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty änkyttävillä lapsilla.
Menetelmät: Tutkimukseen osallistui Hyvän kasvun avaimet -projektin Puhu pois -osatutkimuksesta 8 änkyttävää ja 12 sujuvasti puhuvaa lasta. Tutkimuksessa käytettiin tarkkaavuuden siirtymistä heijastavaa P3a-vastetta, joka kuuluu kuuloherätevasteisiin (event related potentials, ERP). Tutkimuksessa tarkasteltiin vasteen voimakkuutta eli amplitudia, aikaviivettä eli latenssia sekä vasteen jakautumista aivokuorelle.
Tulokset ja päätelmät: Tässä tutkimuksessa ei havaittu eroa tiedostamattomassa tarkkaavuuden siirtymisessä keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten ryhmien välillä. Silmämääräisesti tarkasteltuna eroa on havaittavissa esimerkiksi vasteen jakautumisessa aivokuorelle, mutta tämä ei osoittaudu tilastollisesti merkitseväksi. Tämän tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että änkyttävien lasten automaattisessa tarkkaavuuden siirtymisessä ei ole poikkeavuutta keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, joten lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan tämän johtopäätöksen vahvistamiseksi.
Menetelmät: Tutkimukseen osallistui Hyvän kasvun avaimet -projektin Puhu pois -osatutkimuksesta 8 änkyttävää ja 12 sujuvasti puhuvaa lasta. Tutkimuksessa käytettiin tarkkaavuuden siirtymistä heijastavaa P3a-vastetta, joka kuuluu kuuloherätevasteisiin (event related potentials, ERP). Tutkimuksessa tarkasteltiin vasteen voimakkuutta eli amplitudia, aikaviivettä eli latenssia sekä vasteen jakautumista aivokuorelle.
Tulokset ja päätelmät: Tässä tutkimuksessa ei havaittu eroa tiedostamattomassa tarkkaavuuden siirtymisessä keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten ryhmien välillä. Silmämääräisesti tarkasteltuna eroa on havaittavissa esimerkiksi vasteen jakautumisessa aivokuorelle, mutta tämä ei osoittaudu tilastollisesti merkitseväksi. Tämän tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että änkyttävien lasten automaattisessa tarkkaavuuden siirtymisessä ei ole poikkeavuutta keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, joten lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan tämän johtopäätöksen vahvistamiseksi.