Vaihtoehtoinen riidanratkaisu työoikeudessa
Wennberg, Ilkka (2018-09-18)
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu työoikeudessa
Wennberg, Ilkka
(18.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092136351
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092136351
Tiivistelmä
Vaihtoehtoisella riidanratkaisulla tarkoitetaan viralliselle tuomioistuinprosessille vaihtoehtoisia tapoja ratkaista riitoja. Tutkielmassa tarkastellaan vaihtoehtoista riidanratkaisua työoikeudessa. Tutkielmassa keskitytään tuomioistuinsovitteluun, Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyyn, työyhteisösovitteluun ja välimiesmenettelyyn. Tutkielman tavoitteena on saada uutta empiiristä tietoa työoikeudellisten riitojen ratkaisusta sekä vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen eduista ja haittapuolista. Tutkimuskysymykset ovat: 1.) millaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja työoikeudessa on käytössä, 2.) miten nämä riidanratkaisukeinot soveltuvat erityyppisiin työoikeudellisiin riitoihin ja 3.) mikä on vaihtoehtoisen riidanratkaisun tulevaisuus työoikeudessa. Tutkielmassa on käytetty lainopillisen metodin lisäksi teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2018 ja haastatteluihin osallistui asianajajia, työmarkkinajärjestöjen lakimiehiä, käräjätuomari sekä välimieslautakunnan edustaja.
Tuomioistuinsovittelu on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Sen sijaan Suomen Asianajajaliiton sovittelun käyttö työoikeudellisissa riidoissa on harvinaista. Työyhteisösovittelu on lisääntynyt työyhteisöön liittyvissä konflikteissa. Välimiesmenettelyä käytetään sekä individuaali- että kollektiiviriidoissa. Lähes puolessa yleissitovista työehtosopimuksista on välimiesmenettelyä ja riidanratkaisulautakuntia koskevia määräyksiä. Tyypillisesti määräykset koskevat työsopimuksen irtisanomista, työehtosopimuksia koskevia erimielisyyksiä, yleiskorotuksia ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Määräysten yleisyys ei kuitenkaan kerro kuvaa välimiesmenettelyn tosiasiallisesta käytöstä.
Tuomioistuinsovittelu ja Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely soveltuvat moniin työntekijän ja työnantajan välisiin oikeudellisiin riitoihin. Sovittelu näyttäisi soveltuvan erityisen hyvin työsuhteen päättämisriitoihin henkilökohtaisilla syillä ja näytöllisesti vaativiin tapauksiin. Sovittelussa voidaan huomioida osapuolten intressit ja korjata osapuolten väliset suhteet. Silloin kun tarvitaan laintulkintaa, sovittelu ei ole paras vaihtoehto. Työyhteisösovittelu on kustannustehokas matalan kynnyksen tapa ratkaista erityisesti henkilöristiriitoja. Välimiesmenettely soveltuu työmarkkinajärjestöjen välisiin riitoihin sekä johtajatason sopimuksiin liittyviin riitoihin.
Vaihtoehtoiset riidanratkaisun keinot tarjoavat usein tuomioistuinprosessia nopeamman, edullisemman ja joustavamman tavan ratkaista riitoja. Yhteisenä haittapuolena on, ettei oikeuskäytäntö kehity. Tulevaisuudessa vaihtoehtoinen riidanratkaisu tulee todennäköisesti yleistymään sekä sovittelun että välimiesmenettelyn osalta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa riidat saadaan ratkaistua, sitä enemmän resursseja säästyy. Painopistettä olisi syytä siirtää tuomioistuinsovittelusta muuhun sovitteluun. Tuomioistuinprosessiin olisi perusteltua siirtää vain tapaukset, joissa tarvitaan laintulkintaa.
Tuomioistuinsovittelu on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Sen sijaan Suomen Asianajajaliiton sovittelun käyttö työoikeudellisissa riidoissa on harvinaista. Työyhteisösovittelu on lisääntynyt työyhteisöön liittyvissä konflikteissa. Välimiesmenettelyä käytetään sekä individuaali- että kollektiiviriidoissa. Lähes puolessa yleissitovista työehtosopimuksista on välimiesmenettelyä ja riidanratkaisulautakuntia koskevia määräyksiä. Tyypillisesti määräykset koskevat työsopimuksen irtisanomista, työehtosopimuksia koskevia erimielisyyksiä, yleiskorotuksia ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Määräysten yleisyys ei kuitenkaan kerro kuvaa välimiesmenettelyn tosiasiallisesta käytöstä.
Tuomioistuinsovittelu ja Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely soveltuvat moniin työntekijän ja työnantajan välisiin oikeudellisiin riitoihin. Sovittelu näyttäisi soveltuvan erityisen hyvin työsuhteen päättämisriitoihin henkilökohtaisilla syillä ja näytöllisesti vaativiin tapauksiin. Sovittelussa voidaan huomioida osapuolten intressit ja korjata osapuolten väliset suhteet. Silloin kun tarvitaan laintulkintaa, sovittelu ei ole paras vaihtoehto. Työyhteisösovittelu on kustannustehokas matalan kynnyksen tapa ratkaista erityisesti henkilöristiriitoja. Välimiesmenettely soveltuu työmarkkinajärjestöjen välisiin riitoihin sekä johtajatason sopimuksiin liittyviin riitoihin.
Vaihtoehtoiset riidanratkaisun keinot tarjoavat usein tuomioistuinprosessia nopeamman, edullisemman ja joustavamman tavan ratkaista riitoja. Yhteisenä haittapuolena on, ettei oikeuskäytäntö kehity. Tulevaisuudessa vaihtoehtoinen riidanratkaisu tulee todennäköisesti yleistymään sekä sovittelun että välimiesmenettelyn osalta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa riidat saadaan ratkaistua, sitä enemmän resursseja säästyy. Painopistettä olisi syytä siirtää tuomioistuinsovittelusta muuhun sovitteluun. Tuomioistuinprosessiin olisi perusteltua siirtää vain tapaukset, joissa tarvitaan laintulkintaa.