Lapsen kielellisen kehityksen ja imetyksen välisen yhteyden tutkiminen kiihdytetyn vikaantumisajan mallin avulla
Perämäki, Jenni (2018-09-24)
Lapsen kielellisen kehityksen ja imetyksen välisen yhteyden tutkiminen kiihdytetyn vikaantumisajan mallin avulla
Perämäki, Jenni
(24.09.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, sopiiko kiihdytetyn vikaantumisajan malli lapsen kielellisten taitojen ja imetyksen kokonaiskeston välisen yhteyden tutkimiseen. Kiihdytetyn vikaantumisajan malliin päädyttiin lapsen kielellistä kehitystä kuvaavien Kettu-testin ja Viivi-kyselyn pistemäärien jakaumien vinouden takia, minkä vuoksi ei voitu olettaa niiden virhejakaumien olevan normaaleja ja minkä vuoksi tavallinen lineaarinen regressiomalli ei tullut kyseeseen. Kiihdytetyn vikaantumisajan malleista käytetään log-logistista ja log-normaalista regressiomallia. Kiihdytetyn vikaantumisajan mallia voidaan käyttää silloin, kun vastemuuttuja on positiivinen ja se on tulkittavissa jatkuvaksi. Kovariaatti vaikuttaa vasteen jakaumaan pienentämällä tai suurentamalla suoraan vasteen arvoja multiplikatiivisesti.
Tutkielman aineisto on osa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Tutkielman kolme vastetta ovat lapsen kielellistä kehitystä mittaavia pistemääriä, jotka on kerätty MCDI-testilomakkeesta lapsen ollessa 2-vuotias, Kettu-testistä lapsen ollessa 3-vuotias ja Viivi-kyselystä lapsen ollessa 5-vuotias. Tutkimuksen kannalta tärkein selittävä tekijä on imetyksen kokonaiskesto.
Kettu-testin pisteet analysoitiin log-logistisen regressiomallin avulla, Viivi-kyselystä saadut pisteet analysoitiin log-normaalisen regressiomallin avulla ja MCDI-testilomakkeesta saatuja pisteitä analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla. Mallien sopivuutta tutkittiin P–P-kuvaajien avulla.
Kiihdytetyn vikaantumisajan regressiomallit sopivat hyvin vasteiden ja selittävien tekijöiden välisen yhteyden analysoimiseen. Kiihdytetyn vikaantumisajan mallit ovat siis käyttökelpoinen vaihtoehto tässä tutkimuksessa ja tätä tutkimusta vastaavissa tilanteissa. Tulosten perusteella imetyksen kokonaiskestolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta Viivi- ja MCDI-testeistä saataviin pisteisiin, mutta Kettu-testin kohdalla imetyksen kokonaiskeston ja äidin vanhimman ikäryhmän yhdysvaikutus on tilastollisesti merkitsevä. Kun äiti on yli 33-vuotias Kettu-testin pistemäärä laskee keskimäärin 5% yhtä imetettyä kuukautta kohti.
Tutkielman aineisto on osa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Tutkielman kolme vastetta ovat lapsen kielellistä kehitystä mittaavia pistemääriä, jotka on kerätty MCDI-testilomakkeesta lapsen ollessa 2-vuotias, Kettu-testistä lapsen ollessa 3-vuotias ja Viivi-kyselystä lapsen ollessa 5-vuotias. Tutkimuksen kannalta tärkein selittävä tekijä on imetyksen kokonaiskesto.
Kettu-testin pisteet analysoitiin log-logistisen regressiomallin avulla, Viivi-kyselystä saadut pisteet analysoitiin log-normaalisen regressiomallin avulla ja MCDI-testilomakkeesta saatuja pisteitä analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla. Mallien sopivuutta tutkittiin P–P-kuvaajien avulla.
Kiihdytetyn vikaantumisajan regressiomallit sopivat hyvin vasteiden ja selittävien tekijöiden välisen yhteyden analysoimiseen. Kiihdytetyn vikaantumisajan mallit ovat siis käyttökelpoinen vaihtoehto tässä tutkimuksessa ja tätä tutkimusta vastaavissa tilanteissa. Tulosten perusteella imetyksen kokonaiskestolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta Viivi- ja MCDI-testeistä saataviin pisteisiin, mutta Kettu-testin kohdalla imetyksen kokonaiskeston ja äidin vanhimman ikäryhmän yhdysvaikutus on tilastollisesti merkitsevä. Kun äiti on yli 33-vuotias Kettu-testin pistemäärä laskee keskimäärin 5% yhtä imetettyä kuukautta kohti.