Sä saatana sait mitä ansaitsit : Maskuliinisuus juha Seppälän teoksessa Super Market
Brander, Katariina (2018-09-04)
Sä saatana sait mitä ansaitsit : Maskuliinisuus juha Seppälän teoksessa Super Market
Brander, Katariina
(04.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092636612
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092636612
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten Juha Seppälän novellikokoelma Super Market (SM 1991/1999/2017) rakentaa kuvaa maskuliinisuudesta. Millaisena kokoelma representoi maskuliinisuuden ja miten väkivallan ja kuoleman motiivit liittyvät maskuliinisuuteen?
Tutkimukseni teoreettisen taustan muodostaa miestutkimus. Miehiä on tutkittu käytännössä aina, milloin historiallisesta, milloin sosiologisesta näkökulmasta. Itsenäisenä käsitteenä miestutkimus on lähtöisin 1970-luvun Yhdysvalloissa ja sitä pidetään reaktiona feminismin 1960-luvun suureen aaltoon. Tuolloin miehet suhtautuivat feminismiin karkeasti jaoteltuna
kolmella tavalla: yhdet omaksuivat feminismin näkökulman (profeministit, antiseksistiset miehet), toiset vastustivat sitä (antifeministit) ja kolmannet halusivat rakentaa miesten kesken uutta maskuliinisuutta (“promiehet”, eng. Pro-male).
Miestutkimus ei yritä kumota, korvata tai sivuuttaa naistutkimusta vaan on lisä siihen. Miestutkimuksesta erottuu kaksi päävirtaa, sillä antifeministiset tutkijat eivät ole perustaneet omaa maskuliinisuutta tutkivaa
koulukuntaansa vaan ovat kehittyneet feministisen tutkimuksen vähättelyyn ja vastustamiseen.
Super Marketin novelleihin liittyy kiinteästi väkivalta, joko sen uhka tai suora väkivalta. Jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä väkivallan tekijä on mies. Voidaan siis hyväksytysti sanoa, että väkivalta on miehinen ilmiö. Väkivalta ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan tuttu kaikissa kulttuureissa ympäri maailman. Kuitenkaan biologia ei pakota miehiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan se on opittu tapa. Väkivallan avulla voi paitsi saada haluamansa, myös pönkittää maskuliinisuutta.
Super Marketissa kuvataan sekä suoraa että epäsuoraa väkivaltaa, institutionaalista väkivaltaa, väkivaltafantasioita sekä yksilön tekemää väkivaltaa. Väkivaltaa käsitellään avoimesti, myös humoristisesti. Huumorin käyttö lievittää kuvausten karuutta. Tärkeintä on, että ne herättävät ajatuksia väkivallan tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta. Tämä tulee ilmi varsinkin kokoelman sotaa käsittelevissä novelleissa.
Super Marketin novelleissa käsitellään myös naisen ja miehen välistä suhdetta, samoin miesten välisiä ystävyys- ja valtasuhteita. Nämä suhteet ovat aina vaikeita ja sisältävät valtarakenteita. Naisten edessä miehet ovat epävarmimmillaan ja useissa novelleissa naiset ovatkin niitä, jotka purkavat maskuliinisuutta.
Tutkimukseni teoreettisen taustan muodostaa miestutkimus. Miehiä on tutkittu käytännössä aina, milloin historiallisesta, milloin sosiologisesta näkökulmasta. Itsenäisenä käsitteenä miestutkimus on lähtöisin 1970-luvun Yhdysvalloissa ja sitä pidetään reaktiona feminismin 1960-luvun suureen aaltoon. Tuolloin miehet suhtautuivat feminismiin karkeasti jaoteltuna
kolmella tavalla: yhdet omaksuivat feminismin näkökulman (profeministit, antiseksistiset miehet), toiset vastustivat sitä (antifeministit) ja kolmannet halusivat rakentaa miesten kesken uutta maskuliinisuutta (“promiehet”, eng. Pro-male).
Miestutkimus ei yritä kumota, korvata tai sivuuttaa naistutkimusta vaan on lisä siihen. Miestutkimuksesta erottuu kaksi päävirtaa, sillä antifeministiset tutkijat eivät ole perustaneet omaa maskuliinisuutta tutkivaa
koulukuntaansa vaan ovat kehittyneet feministisen tutkimuksen vähättelyyn ja vastustamiseen.
Super Marketin novelleihin liittyy kiinteästi väkivalta, joko sen uhka tai suora väkivalta. Jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä väkivallan tekijä on mies. Voidaan siis hyväksytysti sanoa, että väkivalta on miehinen ilmiö. Väkivalta ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan tuttu kaikissa kulttuureissa ympäri maailman. Kuitenkaan biologia ei pakota miehiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan se on opittu tapa. Väkivallan avulla voi paitsi saada haluamansa, myös pönkittää maskuliinisuutta.
Super Marketissa kuvataan sekä suoraa että epäsuoraa väkivaltaa, institutionaalista väkivaltaa, väkivaltafantasioita sekä yksilön tekemää väkivaltaa. Väkivaltaa käsitellään avoimesti, myös humoristisesti. Huumorin käyttö lievittää kuvausten karuutta. Tärkeintä on, että ne herättävät ajatuksia väkivallan tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta. Tämä tulee ilmi varsinkin kokoelman sotaa käsittelevissä novelleissa.
Super Marketin novelleissa käsitellään myös naisen ja miehen välistä suhdetta, samoin miesten välisiä ystävyys- ja valtasuhteita. Nämä suhteet ovat aina vaikeita ja sisältävät valtarakenteita. Naisten edessä miehet ovat epävarmimmillaan ja useissa novelleissa naiset ovatkin niitä, jotka purkavat maskuliinisuutta.