Maahanmuuttajien onnellisuus Euroopassa : Yksilö- ja yhteiskuntatason tekijöiden yhteys maahanmuuttajien subjektiiviseen hyvinvointiin.
Kolttola, Ilari (2018-09-13)
Maahanmuuttajien onnellisuus Euroopassa : Yksilö- ja yhteiskuntatason tekijöiden yhteys maahanmuuttajien subjektiiviseen hyvinvointiin.
Kolttola, Ilari
(13.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092636618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092636618
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien hyvinvointia on pitkään tutkittu vain objektiivisista näkökulmista, sivuuttaen maahanmuuttajien omat näkökannat. Varsinkin vertailevia maahanmuuttajien onnellisuustutkimuksia on aiemmin tehty niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitetäänkin maahanmuuttajien onnellisuuteen yhteydessä olevia yksilö- ja yhteiskuntatason tekijöitä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sekä aikaisempi onnellisuustutkimus että maahanmuuttajatutkimus.
Tutkimuksen tavoitteena on paitsi selittää yleisesti maahanmuuttajien onnellisuuteen yhteydessä olevia seikkoja, tuoda myös esiin yhteiskuntien onnellisuuserojen taustalla olevia tekijöitä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tutkimuksessa otetaan huomioon onnellisuuteen yhteydessä olevina tekijöinä myös maahanmuuttajien syntymämaahan liittyviä makrotason tekijöitä. Tutkimuksessa tuodaan esiin mikro- ja makrotekijöiden lisäksi myös yhteiskuntien onnellisuuseroja selittäviä välittäviä tekijöitä.
Tutkimuksen aineistona käytetään yhdistettyä ESS-ainestoa vuosilta 2002-2014. Tutkimusongelmaa lähestytään metodologisesti ristiin luokitellulla monitasoregressioanalyysillä. Menetelmä mahdollistaa maahanmuuttajiin liittyvän kaksiosaisen hierarkian huomioon ottamisen. Regressiokertoimien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eri tasoihin liittyviä varianssikomponenttikertoimia.
Tutkimuksen keskeiset tulokset tukevat pitkälti aiemmin onnellisuustutkimuksissa esiin tuotuja seikkoja. Yksilötasolla onnellisuuteen on yhteydessä erityisesti koettu luottamus, terveys, sosiaaliset suhteet ja riittävät tulot. Maahanmuuttajiin erityisesti liittyvistä yksilötasontekijöistä esiin nousee koettu syrjintä ja kielitaito. Asuinmaiden välillä onnellisuus näyttää vaihtelevan varsin runsaasti. Suurinta onnellisuus on Pohjoismaissa ja pienintä Itä-Euroopassa. Yhteiskunnallisia eroja näyttää selittävän varsinkin erilaiset välittävät tekijät. Erityisesti luottamus, työllisyys ja toimeentulo näyttävät vaihtelevan runsaasti niin eri maissa asuvien kuin eri maissa syntyneiden välillä. Asuinmaiden välisiä onnellisuuseroja selittävistä makrotasontekijöistä esiin nousee erityisesti korruptio, sukupuolten tasa-arvo ja bruttokansantuote. Syntymämaan osalta onnellisuuteen on yhteydessä korruption lisäksi muuttajan syntymämaan alue.
Vaikka maahanmuuttajien onnellisuuteen näyttää vaikuttavan pitkälti samankaltaiset tekijät kuin kantaväestöllä, on maahanmuuttajiin erityisesti liittyvät tekijät otettava huomioon tulevissa vertailevissa onnellisuustutkimuksissa. Jatkotutkimuksissa onkin huomioitava varsinkin maahanmuuttajan syntymämaahan ja muuttosyihin liittyvät tekijät.
Tutkimuksen tavoitteena on paitsi selittää yleisesti maahanmuuttajien onnellisuuteen yhteydessä olevia seikkoja, tuoda myös esiin yhteiskuntien onnellisuuserojen taustalla olevia tekijöitä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tutkimuksessa otetaan huomioon onnellisuuteen yhteydessä olevina tekijöinä myös maahanmuuttajien syntymämaahan liittyviä makrotason tekijöitä. Tutkimuksessa tuodaan esiin mikro- ja makrotekijöiden lisäksi myös yhteiskuntien onnellisuuseroja selittäviä välittäviä tekijöitä.
Tutkimuksen aineistona käytetään yhdistettyä ESS-ainestoa vuosilta 2002-2014. Tutkimusongelmaa lähestytään metodologisesti ristiin luokitellulla monitasoregressioanalyysillä. Menetelmä mahdollistaa maahanmuuttajiin liittyvän kaksiosaisen hierarkian huomioon ottamisen. Regressiokertoimien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eri tasoihin liittyviä varianssikomponenttikertoimia.
Tutkimuksen keskeiset tulokset tukevat pitkälti aiemmin onnellisuustutkimuksissa esiin tuotuja seikkoja. Yksilötasolla onnellisuuteen on yhteydessä erityisesti koettu luottamus, terveys, sosiaaliset suhteet ja riittävät tulot. Maahanmuuttajiin erityisesti liittyvistä yksilötasontekijöistä esiin nousee koettu syrjintä ja kielitaito. Asuinmaiden välillä onnellisuus näyttää vaihtelevan varsin runsaasti. Suurinta onnellisuus on Pohjoismaissa ja pienintä Itä-Euroopassa. Yhteiskunnallisia eroja näyttää selittävän varsinkin erilaiset välittävät tekijät. Erityisesti luottamus, työllisyys ja toimeentulo näyttävät vaihtelevan runsaasti niin eri maissa asuvien kuin eri maissa syntyneiden välillä. Asuinmaiden välisiä onnellisuuseroja selittävistä makrotasontekijöistä esiin nousee erityisesti korruptio, sukupuolten tasa-arvo ja bruttokansantuote. Syntymämaan osalta onnellisuuteen on yhteydessä korruption lisäksi muuttajan syntymämaan alue.
Vaikka maahanmuuttajien onnellisuuteen näyttää vaikuttavan pitkälti samankaltaiset tekijät kuin kantaväestöllä, on maahanmuuttajiin erityisesti liittyvät tekijät otettava huomioon tulevissa vertailevissa onnellisuustutkimuksissa. Jatkotutkimuksissa onkin huomioitava varsinkin maahanmuuttajan syntymämaahan ja muuttosyihin liittyvät tekijät.