Helsingin Sokos-talon arkkitehtuuri : uutta, vanhaa ja lainattua
Hillo, Susanna (2018-08-20)
Helsingin Sokos-talon arkkitehtuuri : uutta, vanhaa ja lainattua
(20.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092736845
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092736845
Tiivistelmä
Tutkin, miksi Sokos-talo on sellainen kuin se on, miten ja miksi se on olemassaolonsa aikana muuttunut. Lisäksi tarkastelen rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen suhdetta eli sitä, miten sisätilat vastaavat ulkoasun luomaan odotukseen.
Modernismin teorioiden päälähdeteoksia ovat Kenneth Framptonin Modern Architecture (2007), Alan Colquhounin Modern Architecture (2002) ja Sigfried Giedionin Space, Time and Architecture (1941). Arkkitehti Erkki Huttusta koskevana lähdeaineistona on käytetty Teppo Jokisen tutkimuksia: Erkki Huttunen liikelaitosten ja yhteisöjen arkkitehtina 1928 - 1939 (1992) ja Erkki Huttunen 1901 – 1956, arkkitehti (1993). Empiirisen tutkimustyön päälähteinä ovat Suomen arkkitehtuurimuseon (MFA) arkiston valokuva- ja piirustuskokoelmat sekä arkkitehtien Juhani Pallasmaa ja Hannele Storgårds teemahaastattelut.
Helsingin Sokos-talon rakentaminen aloitettiin 1938, mutta Toisen maailmansodan vuoksi rakennuksen valmistuminen venyi vuoteen 1952. Rakennus on olemassaolonsa aikana kokenut monia, erityisesti sisätiloihin kohdistuvia muutoksia. Huomattavin on 1994 – 1996 uudistushanke, jonka yhteydessä tontin rakennusoikeutta kasvatettiin ja myös ulkoasuun tehtiin muutoksia.
Rakennuksen toiminnallisuuden suhde aikaan on aina vastavuoroinen: rakenteelliset ja arkkitehtoniset ratkaisut kertovat omasta ajastaan ja ajankuvan muutoksista. Vastaavasti ajankuvan muutokset pakottavat rakennuksen muuttumaan. Ajan mukana tapahtuneet eri toimintojen tarpeellisuutta koskevat muutokset ovat pakottaneet Sokos-talossakin tilankäytön muutoksiin. Rakennustekniikan kehittyminen ja rakennuksiin liittyvät sääntömuutokset ovat johtaneet rakenteellisiin muutoksiin. Visuaaliset muutokset taas kertovat muuttuneista maku-, tyyli- ja muotikäsityksistä.
Koska rakennuksen ulkokuori on säilynyt koko olemassaolonsa ajan lähes muuttumattomana, mutta sisätilat ovat sijainnistaan ja toiminnoistaan riippuen kokeneet huomattaviakin muutoksia, on rakennus kokonaistaideteoksena päässyt fragmentoitumaan.
Modernismin teorioiden päälähdeteoksia ovat Kenneth Framptonin Modern Architecture (2007), Alan Colquhounin Modern Architecture (2002) ja Sigfried Giedionin Space, Time and Architecture (1941). Arkkitehti Erkki Huttusta koskevana lähdeaineistona on käytetty Teppo Jokisen tutkimuksia: Erkki Huttunen liikelaitosten ja yhteisöjen arkkitehtina 1928 - 1939 (1992) ja Erkki Huttunen 1901 – 1956, arkkitehti (1993). Empiirisen tutkimustyön päälähteinä ovat Suomen arkkitehtuurimuseon (MFA) arkiston valokuva- ja piirustuskokoelmat sekä arkkitehtien Juhani Pallasmaa ja Hannele Storgårds teemahaastattelut.
Helsingin Sokos-talon rakentaminen aloitettiin 1938, mutta Toisen maailmansodan vuoksi rakennuksen valmistuminen venyi vuoteen 1952. Rakennus on olemassaolonsa aikana kokenut monia, erityisesti sisätiloihin kohdistuvia muutoksia. Huomattavin on 1994 – 1996 uudistushanke, jonka yhteydessä tontin rakennusoikeutta kasvatettiin ja myös ulkoasuun tehtiin muutoksia.
Rakennuksen toiminnallisuuden suhde aikaan on aina vastavuoroinen: rakenteelliset ja arkkitehtoniset ratkaisut kertovat omasta ajastaan ja ajankuvan muutoksista. Vastaavasti ajankuvan muutokset pakottavat rakennuksen muuttumaan. Ajan mukana tapahtuneet eri toimintojen tarpeellisuutta koskevat muutokset ovat pakottaneet Sokos-talossakin tilankäytön muutoksiin. Rakennustekniikan kehittyminen ja rakennuksiin liittyvät sääntömuutokset ovat johtaneet rakenteellisiin muutoksiin. Visuaaliset muutokset taas kertovat muuttuneista maku-, tyyli- ja muotikäsityksistä.
Koska rakennuksen ulkokuori on säilynyt koko olemassaolonsa ajan lähes muuttumattomana, mutta sisätilat ovat sijainnistaan ja toiminnoistaan riippuen kokeneet huomattaviakin muutoksia, on rakennus kokonaistaideteoksena päässyt fragmentoitumaan.