Terveiden ja Alzheimerin tautia sairastavien 60–79-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen semanttisten assosiaatioiden tehtävistä
Vehkaoja, Juulia (2018-08-30)
Terveiden ja Alzheimerin tautia sairastavien 60–79-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen semanttisten assosiaatioiden tehtävistä
(30.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837752
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837752
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten terveet ja Alzheimerin tautia sairastavat 60–79-vuotiaat henkilöt suoriutuvat neljästä kokeellisesta semanttisten assosiaatioiden tehtävistä. Tutkielma liittyy Ida Luotosen väitöskirjatutkimukseen, jossa tutkitaan terveiden, afaattisten ja Alzheimerin tautia sairastavien ikääntyneiden henkilöiden semanttista tiedonkäsittelyä ja jonka osana kehitetään uusia arviointitehtäviä. Tutkielman tavoitteena oli laajentaa jo olemassa olevaa terveiden henkilöiden normiaineistoa ja kerätä alustavaa aineistoa Alzheimerin tautia sairastavilta henkilöiltä. Pro gradu -tutkielman aineisto kerättiin yhteistyössä toisen graduntekijän kanssa syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aiemmin Luotosen väitöskirjaa varten kerättyä aineistoa.
Terveet tutkittavat (N=77) olivat iältään 60–79-vuotiaita ja heillä ei ollut neurologisia häiriöitä. Alzheimerin tautia sairastavilla 60–79-vuotiailla henkilöillä (N=15) ei ollut muistisairauden lisäksi muita neurologisia häiriöitä. Tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö kahden terveen ikäryhmän tai Alzheimerin tautia sairastavien tutkittavien ja terveiden ikätovereiden välillä eroa tehtävistä suoriutumisessa. Kaikki tutkittavat suorittivat 11 Luotosen väitöskirjatyöhön sisältyvää semanttista tehtävää, joista neljää tarkastelin tässä tutkimuksessa. Semanttisten assosiaatioiden tehtävistä käytettiin eri versioita: kahta sanallista ja kahta kuvallista versiota. Toisessa sanallisista ja kuvallisista tehtävistä on 1+2 ärsykettä ja toisessa 1+5. Analysoin kahden terveen ikäryhmän välisiä eroja oikeiden vastausten osuudessa ja tehtävistä suoriutumiseen kuluneessa ajassa Mann-Whitneyn U-testillä. Alzheimerin tautia sairastavia tutkittavien suoriutumista vertasin yksilöittäin ikätovereihin Crawfordin muokatulla t-testillä.
Terveet tutkittavat suoriutuivat semanttisten assosiaatioiden tehtävistä lähes virheettömästi. Vanhemmat tutkittavat tekivät nuorempia tilastollisesti merkitsevästi enemmän virheitä 1+5 ärsykkeen sanallisessa tehtäväversiossa sekä suoriutuivat nuorempaa ikäryhmää hitaammin molemmissa sanallisissa ja 1+5 ärsykkeen kuvallisessa tehtäväversiossa. Alzheimerin tautia sairastavilla tutkittavilla suoriutuminen oli hyvin yksilöllistä, ja tilastollisesti merkitseviä eroja terveisiin tutkittaviin nähden havaittiin kaikissa tehtäväversioissa. Tämän pro gradu -tutkielma osoittaa, että terveet ikääntyneet suoriutuvat semanttisen assosiaatioiden tehtävistä lähes virheettömästi, kun taas Alzheimerin tautia sairastavilla suoriutuminen on vaihtelevaa. Tulokset viittaavat siihen, että Alzheimerin tauti vaikuttaa semanttiseen muistiin eri tavoin eri henkilöillä. Suomessa ei ennestään ole koottuna tietoa Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden suoriutumisesta semanttisten assosiaatioiden tehtävistä, joten tutkielma tuo uutta tietoa arviointimenetelmien kehittämisen tueksi.
Terveet tutkittavat (N=77) olivat iältään 60–79-vuotiaita ja heillä ei ollut neurologisia häiriöitä. Alzheimerin tautia sairastavilla 60–79-vuotiailla henkilöillä (N=15) ei ollut muistisairauden lisäksi muita neurologisia häiriöitä. Tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö kahden terveen ikäryhmän tai Alzheimerin tautia sairastavien tutkittavien ja terveiden ikätovereiden välillä eroa tehtävistä suoriutumisessa. Kaikki tutkittavat suorittivat 11 Luotosen väitöskirjatyöhön sisältyvää semanttista tehtävää, joista neljää tarkastelin tässä tutkimuksessa. Semanttisten assosiaatioiden tehtävistä käytettiin eri versioita: kahta sanallista ja kahta kuvallista versiota. Toisessa sanallisista ja kuvallisista tehtävistä on 1+2 ärsykettä ja toisessa 1+5. Analysoin kahden terveen ikäryhmän välisiä eroja oikeiden vastausten osuudessa ja tehtävistä suoriutumiseen kuluneessa ajassa Mann-Whitneyn U-testillä. Alzheimerin tautia sairastavia tutkittavien suoriutumista vertasin yksilöittäin ikätovereihin Crawfordin muokatulla t-testillä.
Terveet tutkittavat suoriutuivat semanttisten assosiaatioiden tehtävistä lähes virheettömästi. Vanhemmat tutkittavat tekivät nuorempia tilastollisesti merkitsevästi enemmän virheitä 1+5 ärsykkeen sanallisessa tehtäväversiossa sekä suoriutuivat nuorempaa ikäryhmää hitaammin molemmissa sanallisissa ja 1+5 ärsykkeen kuvallisessa tehtäväversiossa. Alzheimerin tautia sairastavilla tutkittavilla suoriutuminen oli hyvin yksilöllistä, ja tilastollisesti merkitseviä eroja terveisiin tutkittaviin nähden havaittiin kaikissa tehtäväversioissa. Tämän pro gradu -tutkielma osoittaa, että terveet ikääntyneet suoriutuvat semanttisen assosiaatioiden tehtävistä lähes virheettömästi, kun taas Alzheimerin tautia sairastavilla suoriutuminen on vaihtelevaa. Tulokset viittaavat siihen, että Alzheimerin tauti vaikuttaa semanttiseen muistiin eri tavoin eri henkilöillä. Suomessa ei ennestään ole koottuna tietoa Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden suoriutumisesta semanttisten assosiaatioiden tehtävistä, joten tutkielma tuo uutta tietoa arviointimenetelmien kehittämisen tueksi.