Tuotekeskeisyydestä digitaaliseen palvelullistamiseen : Tapaus meriteollisuusalan yritys
Kainulainen, Johanna (2018-09-03)
Tuotekeskeisyydestä digitaaliseen palvelullistamiseen : Tapaus meriteollisuusalan yritys
Kainulainen, Johanna
(03.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837854
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837854
Tiivistelmä
Palveluiden merkitys yritysten liiketoiminnassa ja kilpailuedussa on kehittynyt parin viime vuosikymmenen ajan ja palveluliiketoiminnan tunnistetaan olevan yleinen yritysstrategia 2010-luvulla. Palvelullistaminen on markkinoilta nouseva tarve, jota yritysten tulee seurata kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Tunnistaakseen asiakkaan tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeet, yrityksen kannattaa pyrkiä mahdollisimman interaktiiviseen asiakassuhteeseen. Arvoa luodaan yhteistyössä asiakkaan kanssa, jotta varmistetaan palvelun vastaaminen tarpeeseen. Palveluiden merkitys myös teollisuusyrityksissä on viime vuosina noussut pintaan teollisuus 4.0 termin myötä. Teknologian mahdollistamat pilvipalvelut ja esineiden internet (engl. Internet of Things) luovat palvelukeskeisempää liiketoimintaa teollisuusalalle. Siksi teollisuus 4.0 koetaankin kokonaisvaltaisena strategian muutoksena teollisuusalan yrityksille niin digitaalisuuden kuin palveluiden osalta.
Tässä tutkimuksessa selvitetään kohdeyrityksen työntekijöiden näkemyksiä̈ työnantajansa valmiudesta digitaaliseen palveluliiketoimintaan ja arvonluonnin mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden kautta. Tutkimus suoritetaan mixed method –menetelmällä̈, jossa yhdistetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää̈. Aineistonkeruuna käytetään kyselylomaketta ja haastatteluita, joista kyselylomake lähetettiin ensin ja haastattelut suoritettiin sen jälkeen osittain kyselylomakkeesta esiinnousseista teemoista. Tutkielma noudattaa induktiivista päättelyä eli teoria rakennettiin työn empiirisen osuuden jälkeen.
Kun tutkimuksen tuloksia peilataan teoreettiseen viitekehykseen, voidaan todeta, että teoriassa esitellyt haasteet digitaalisen palvelullistamisen muutoksesta ovat linjassa tutkimuksen aineistoon. Suuret muutokset digitaaliseen sekä palvelukeskeiseen liiketoimintaan ovat merkittäviä ja niillä on ollut vaikutuksia kohdeyrityksen toimintakykyyn. Suuryrityksessä muutokset ja päätöksenteko ovat hitaita, mikä turhautti osaa vastaajista. Organisaatiorakenne koettiin tutkimuksen vastauksissa yhdeksi isoimmaksi haasteeksi. Analysoinnin jälkeen voidaan todeta, että viestinnän puute ja kuilut eri osastojen välillä synnyttävät haasteita enemmän kuin itse rakenne. Vastaajat kokevat kuitenkin digitaalisten muutosten lisäävän arvonluontia ja lisäksi helpottavan kommunikointia yrityksen sisällä. Asiakasrajapintoja tulisi lisätä, jotta asiakastarpeet tulisi paremmin katettua. Lisäksi kohdeyrityksen kannattaa keskittää huomiota vahvemmin brändäämiseen vahvistaakseen markkina-asemaansa.
Tässä tutkimuksessa selvitetään kohdeyrityksen työntekijöiden näkemyksiä̈ työnantajansa valmiudesta digitaaliseen palveluliiketoimintaan ja arvonluonnin mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden kautta. Tutkimus suoritetaan mixed method –menetelmällä̈, jossa yhdistetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää̈. Aineistonkeruuna käytetään kyselylomaketta ja haastatteluita, joista kyselylomake lähetettiin ensin ja haastattelut suoritettiin sen jälkeen osittain kyselylomakkeesta esiinnousseista teemoista. Tutkielma noudattaa induktiivista päättelyä eli teoria rakennettiin työn empiirisen osuuden jälkeen.
Kun tutkimuksen tuloksia peilataan teoreettiseen viitekehykseen, voidaan todeta, että teoriassa esitellyt haasteet digitaalisen palvelullistamisen muutoksesta ovat linjassa tutkimuksen aineistoon. Suuret muutokset digitaaliseen sekä palvelukeskeiseen liiketoimintaan ovat merkittäviä ja niillä on ollut vaikutuksia kohdeyrityksen toimintakykyyn. Suuryrityksessä muutokset ja päätöksenteko ovat hitaita, mikä turhautti osaa vastaajista. Organisaatiorakenne koettiin tutkimuksen vastauksissa yhdeksi isoimmaksi haasteeksi. Analysoinnin jälkeen voidaan todeta, että viestinnän puute ja kuilut eri osastojen välillä synnyttävät haasteita enemmän kuin itse rakenne. Vastaajat kokevat kuitenkin digitaalisten muutosten lisäävän arvonluontia ja lisäksi helpottavan kommunikointia yrityksen sisällä. Asiakasrajapintoja tulisi lisätä, jotta asiakastarpeet tulisi paremmin katettua. Lisäksi kohdeyrityksen kannattaa keskittää huomiota vahvemmin brändäämiseen vahvistaakseen markkina-asemaansa.