Liberaalit oikeudenmukaisuusteoriat ja niiden soveltaminen distributiivisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Väyrynen, Petro (2018-10-06)
Liberaalit oikeudenmukaisuusteoriat ja niiden soveltaminen distributiivisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
(06.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837858
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100837858
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta erilaisten liberalistiseen traditioon ja puolueettomuuden ideaaliin nojaavien teorioiden näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitetään distributiiviseen oikeudenmukaisuuteen. Teorioiden pääpiirteiden ja normatiivisten lähtökohtien esittelyn jälkeen pyritään jokaisen teorian kohdalla vastaamaan siihen, mikä niiden mukaan on oikeudenmukaisen distribuution kannalta oleellista. Teorioissa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittareina painotetaan joko subjektiivista hyvinvointia, perushyödykkeitä, resursseja tai aitoja mahdollisuuksia. Teoriat poikkeavat toisistaan myös siinä, millaisen jakosäännön pohjalta jako tulisi toteuttaa.
Tutkielmassa lähdetään liikkeelle John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriasta ja muiden teorioiden ominaispiirteiden lisäksi pyritään tuomaan esiin niiden mahdolliset erot suhteessa Rawlsin teoriaan. Muita käsiteltyjä teorioita ovat sattuma-egalitarismi, Ronald Dworkinin resurssi-egalitarismi, Amartya Senin toimintakykynäkemys sekä subjektiivista hyvinvointia korostavat teoriat. Tutkielmassa tarkastellaan myös kolmea käytännön yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvasti esillä ollutta sosiaaliturvajärjestelmän reformiin liittyvää perustulomallia. Mallien eroja arvioidaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta yleisesti sekä suhteessa toisiinsa. Lopuksi pohditaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, nykyisiin libraaleihin yhteiskuntajärjestelmiin verraten radikaalia vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnallinen asema määräytyisi organisoidun sattuman ja sosioekonomisten asemien kierrättämisen kautta.
Tutkielmassa käsitellyt oikeudenmukaisuusteoriat eivät sinänsä anna valmiita vastauksia kysymyksiin, millainen yhteiskunta olisi oikeudenmukaisin tai onko jokin sosiaalinen järjestely selvästi toista parempi. Ne tarjoavat kuitenkin välineitä sen arviointiin, mihin asioihin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota.
Tutkielmassa lähdetään liikkeelle John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriasta ja muiden teorioiden ominaispiirteiden lisäksi pyritään tuomaan esiin niiden mahdolliset erot suhteessa Rawlsin teoriaan. Muita käsiteltyjä teorioita ovat sattuma-egalitarismi, Ronald Dworkinin resurssi-egalitarismi, Amartya Senin toimintakykynäkemys sekä subjektiivista hyvinvointia korostavat teoriat. Tutkielmassa tarkastellaan myös kolmea käytännön yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvasti esillä ollutta sosiaaliturvajärjestelmän reformiin liittyvää perustulomallia. Mallien eroja arvioidaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta yleisesti sekä suhteessa toisiinsa. Lopuksi pohditaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, nykyisiin libraaleihin yhteiskuntajärjestelmiin verraten radikaalia vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnallinen asema määräytyisi organisoidun sattuman ja sosioekonomisten asemien kierrättämisen kautta.
Tutkielmassa käsitellyt oikeudenmukaisuusteoriat eivät sinänsä anna valmiita vastauksia kysymyksiin, millainen yhteiskunta olisi oikeudenmukaisin tai onko jokin sosiaalinen järjestely selvästi toista parempi. Ne tarjoavat kuitenkin välineitä sen arviointiin, mihin asioihin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota.