Musiikin, liikkeen ja musiikkiliikunnan lisäopetuksen vaikutukset toiminnanohjaukseen peruskoulun 3.-luokkalaisilla : seurantatutkimus
Rahiala, Pauliina (2018-10-02)
Musiikin, liikkeen ja musiikkiliikunnan lisäopetuksen vaikutukset toiminnanohjaukseen peruskoulun 3.-luokkalaisilla : seurantatutkimus
Rahiala, Pauliina
(02.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101038049
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101038049
Tiivistelmä
Tutkimus on osa Arts Equal -hanketta, jonka tarkoituksena on tutkia, miten taide julkisena palveluna voisi lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, parantaako tavanomaiseen peruskoulun opetukseen sisällytetty viikoittainen musiikin, liikkeen, tai musiikkiliikunnan lisäopetus 9–10-vuotiaiden lasten toiminnanohjauksen taitoja yhden lukuvuoden aikana.
Ensisijainen tutkimuskysymys oli, tarkentuuko ja nopeutuuko lisäopetusta saaneiden lasten toiminnanohjausta mittaavan tehtävän suoritus lukuvuoden kuluessa, ja jos näin on, minkä tyyppinen lisäopetus vaikuttaa eniten. Hypoteesina oli, että lukuvuoden lopussa lapset, jotka olivat saaneet jotain kolmesta eri lisäopetustyypistä suoriutuvat toiminnanohjauksen tehtävistä nopeammin ja/tai tarkemmin kuin lapset, jotka eivät saaneet mitään lisäopetusta. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, onko muutos toiminnanohjauksen taidoissa samanlainen eri kulttuuritaustoista tulevilla oppilailla. Tässä tutkimuksessa kulttuuritaustaa indikoimaan käytettiin kotona puhuttua kieltä siten, että lisäanalyysissa verrattiin vain suomea äidinkielenään puhuvia ja muuta kieltä äidinkielenään tai toisena kielenä puhuvia. Hypoteesina oli, että toiminnanohjauksen taitojen kehityksessä ei ole erilaista muutosta näiden kieliryhmien välillä.
Koehenkilöt olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevan peruskoulun 3.-luokkalaiset (N=61), neljä koululuokkaa, joista kukin muodosti yhden interventioryhmän. Kukin ryhmä osallistui lukuvuoden ajan yhteen opettajan ohjaamaan lisäopetukseen ja yksi oli kontrolliryhmä, eikä saanut nyt mitään lisäopetusta. Lisäopetusten sisällöt olivat musiikin opetusta, liikkeen opetusta ja musiikkiliikunnan opetusta. Opetustuokiot oli sisällytetty normaaliin opetukseen, niitä oli noin kolme kertaa viikossa ja ne kestivät kerralla 15 minuuttia. Koehenkilöiden toiminnanohjauksen taitoja mitattiin kolmena mittauskertana lukuvuoden aikana tietokonepohjaisella Modified Flanker -testillä. Testi mittaa koehenkilöiden vastaustarkkuutta ja reaktionopeutta tilanteissa, joissa esitetään ruudulla näkyviä joko yhteneviä tai ristiriitaisia ärsykkeitä.
Tässä tutkimuksessa ei havaittu muutosta koehenkilöiden vastaamistarkkuudessa. Tutkimuksessa havaittiin reaktioaikojen nopeutuminen kaikilla koehenkilöillä mittauskertojen aikana, mikä selittyy tämän tyyppisiin testeihin kuuluvalla oppimisvaikutuksella. Kotitaustaltaan suomenkielisten suoritus nopeutui hieman enemmän yhdessä testin osiossa mittauskertojen myötä kuin kotitaustaltaan kaksikielisten tai ei-suomenkielisten. Tulokset voivat kertoa siitä, että lisäopetuksen määrä ei ollut riittävä, tai että toteutus ei huomioinut riittävästi eri kulttuuritaustoista tulevia oppilaita.
Ensisijainen tutkimuskysymys oli, tarkentuuko ja nopeutuuko lisäopetusta saaneiden lasten toiminnanohjausta mittaavan tehtävän suoritus lukuvuoden kuluessa, ja jos näin on, minkä tyyppinen lisäopetus vaikuttaa eniten. Hypoteesina oli, että lukuvuoden lopussa lapset, jotka olivat saaneet jotain kolmesta eri lisäopetustyypistä suoriutuvat toiminnanohjauksen tehtävistä nopeammin ja/tai tarkemmin kuin lapset, jotka eivät saaneet mitään lisäopetusta. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, onko muutos toiminnanohjauksen taidoissa samanlainen eri kulttuuritaustoista tulevilla oppilailla. Tässä tutkimuksessa kulttuuritaustaa indikoimaan käytettiin kotona puhuttua kieltä siten, että lisäanalyysissa verrattiin vain suomea äidinkielenään puhuvia ja muuta kieltä äidinkielenään tai toisena kielenä puhuvia. Hypoteesina oli, että toiminnanohjauksen taitojen kehityksessä ei ole erilaista muutosta näiden kieliryhmien välillä.
Koehenkilöt olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevan peruskoulun 3.-luokkalaiset (N=61), neljä koululuokkaa, joista kukin muodosti yhden interventioryhmän. Kukin ryhmä osallistui lukuvuoden ajan yhteen opettajan ohjaamaan lisäopetukseen ja yksi oli kontrolliryhmä, eikä saanut nyt mitään lisäopetusta. Lisäopetusten sisällöt olivat musiikin opetusta, liikkeen opetusta ja musiikkiliikunnan opetusta. Opetustuokiot oli sisällytetty normaaliin opetukseen, niitä oli noin kolme kertaa viikossa ja ne kestivät kerralla 15 minuuttia. Koehenkilöiden toiminnanohjauksen taitoja mitattiin kolmena mittauskertana lukuvuoden aikana tietokonepohjaisella Modified Flanker -testillä. Testi mittaa koehenkilöiden vastaustarkkuutta ja reaktionopeutta tilanteissa, joissa esitetään ruudulla näkyviä joko yhteneviä tai ristiriitaisia ärsykkeitä.
Tässä tutkimuksessa ei havaittu muutosta koehenkilöiden vastaamistarkkuudessa. Tutkimuksessa havaittiin reaktioaikojen nopeutuminen kaikilla koehenkilöillä mittauskertojen aikana, mikä selittyy tämän tyyppisiin testeihin kuuluvalla oppimisvaikutuksella. Kotitaustaltaan suomenkielisten suoritus nopeutui hieman enemmän yhdessä testin osiossa mittauskertojen myötä kuin kotitaustaltaan kaksikielisten tai ei-suomenkielisten. Tulokset voivat kertoa siitä, että lisäopetuksen määrä ei ollut riittävä, tai että toteutus ei huomioinut riittävästi eri kulttuuritaustoista tulevia oppilaita.