Kokemuksia sosiaalisesta sirkuksesta : ”Mä olin yksi päivä tosi surullinen ja yks päivä tosi iloinen.”
Johnsson, Susan (2018-10-12)
Kokemuksia sosiaalisesta sirkuksesta : ”Mä olin yksi päivä tosi surullinen ja yks päivä tosi iloinen.”
(12.10.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238177
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238177
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on turvapaikanhakijanuorten kokemukset sosiaalisesta sirkustoiminnasta. Tutkimuksessa tarkastellaan osallistujien tyytyväisyyttä heidän hyvinvointinsa eri osa-alueisiin nuorten tämänhetkisessä elämäntilanteessa ja osana sirkustoimintaa. Teoriatausta pohjautuu Erik Allardtin (1976) having-, loving-, being-hyvinvointiteoriaan.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan yksin Suomeen saapunutta 13–17-vuotiasta turvapaikanhakijanuorta, jotka opiskelevat valmentavassa luokassa suomalaisessa yläkoulussa. Nuorten lisäksi haastateltiin opettajaa ja sirkusohjaajia. Tutkielma on kasvatustieteen alaan kuuluva laadullinen tutkimus, jossa on lisäksi tapaustutkimuksen piirteitä. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselyllä, osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen sirkustoiminnan koettiin lisäävän tyytyväisyyttä osallistujien mielialaan, ryhmässä toimimiseen, yhteishenkeen ja opettajan läsnäoloon sirkustunneilla kaikilla mittausmenetelmillä.
Having – elintason resurssit -luokka sisältää liikkumiseen ja mielialaan liittyviä elämänalueita. Sosiaalisen sirkuksen myötä osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä kasvaneen sekä fyysisesti että psyykkisesti having-luokassa. Loving – yhteisyyssuhteet -luokkaan kuuluvat ihmissuhteita sisältävät elämänalueet. Kolmesta mitatusta luokasta osallistujien arviot heidän hyvinvoinnistaan kasvoivat eniten loving-luokassa. Lisäksi opettajan osallistuva läsnäolo sirkustoiminnassa mainittiin positiivisena asiana. Being – itsensä toteuttaminen -luokka sisältää vapaa-aikaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät elämänalueet. Being-luokan koettu tyytyväisyys laski lukuun ottamatta sirkusryhmässä opittuja asioita.
Sirkusohjaajien rooli taitojen opettajina ja rohkaisijoina oli merkityksellinen oppilaiden kokemuksissa. Sinnikkyys, rohkeus ja luottamus omiin kykyihin lisääntyivät ohjaajien kannustavan palautteen ansiosta. Sosiaalinen sirkustoiminta antaa nuorille myös tilaisuuden vaikuttaa toiminnan sisältöön ja siten edesauttaa nuorten itsevarmuuden lisääntymistä.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan yksin Suomeen saapunutta 13–17-vuotiasta turvapaikanhakijanuorta, jotka opiskelevat valmentavassa luokassa suomalaisessa yläkoulussa. Nuorten lisäksi haastateltiin opettajaa ja sirkusohjaajia. Tutkielma on kasvatustieteen alaan kuuluva laadullinen tutkimus, jossa on lisäksi tapaustutkimuksen piirteitä. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselyllä, osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen sirkustoiminnan koettiin lisäävän tyytyväisyyttä osallistujien mielialaan, ryhmässä toimimiseen, yhteishenkeen ja opettajan läsnäoloon sirkustunneilla kaikilla mittausmenetelmillä.
Having – elintason resurssit -luokka sisältää liikkumiseen ja mielialaan liittyviä elämänalueita. Sosiaalisen sirkuksen myötä osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä kasvaneen sekä fyysisesti että psyykkisesti having-luokassa. Loving – yhteisyyssuhteet -luokkaan kuuluvat ihmissuhteita sisältävät elämänalueet. Kolmesta mitatusta luokasta osallistujien arviot heidän hyvinvoinnistaan kasvoivat eniten loving-luokassa. Lisäksi opettajan osallistuva läsnäolo sirkustoiminnassa mainittiin positiivisena asiana. Being – itsensä toteuttaminen -luokka sisältää vapaa-aikaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät elämänalueet. Being-luokan koettu tyytyväisyys laski lukuun ottamatta sirkusryhmässä opittuja asioita.
Sirkusohjaajien rooli taitojen opettajina ja rohkaisijoina oli merkityksellinen oppilaiden kokemuksissa. Sinnikkyys, rohkeus ja luottamus omiin kykyihin lisääntyivät ohjaajien kannustavan palautteen ansiosta. Sosiaalinen sirkustoiminta antaa nuorille myös tilaisuuden vaikuttaa toiminnan sisältöön ja siten edesauttaa nuorten itsevarmuuden lisääntymistä.