Osana yhteisöä - Kulttuuriin kuuluvat ja ryhmän hyväksymät : Saamelaismääritelmä saamelaiskäräjien lausunnoissa vuodesta 1996 huhtikuuhun 2018
Kallo, Ami (2018-09-27)
Osana yhteisöä - Kulttuuriin kuuluvat ja ryhmän hyväksymät : Saamelaismääritelmä saamelaiskäräjien lausunnoissa vuodesta 1996 huhtikuuhun 2018
(27.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238144
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238144
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan saamelaiskäräjien kantaa saamelaismääritelmään. Tutkielman
alkuperäislähteenä ovat saamelaiskäräjien lausunnot sen toiminnan ajalta vuodesta
1996 huhtikuuhun 2018. Tarkastelun kohteena ovat saamelaiskäräjien kanta, kannassa
mahdollisesti tapahtuneet muutokset sekä saamelaiskäräjien käyttämät perustelut. Lisäksi
perehdytään saamelaismääritelmästä käytyyn keskusteluun Suomessa sekä siinä
tapahtuneisiin muutoksiin. Vertailukohdiksi nostetaan Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmät.
Saamelaiskäräjien kanta ja sen käyttämät perustelut ovat pysyneet hyvin
samankaltaisina koko sen olemassaolon ajan. Lausunnot heijastelevat saamelaismääritelmän
kehityksen vaiheita ja ajankohtaisia aiheita, kuten ILO-sopimusta ja KHO:n linjamuutosta
vuonna 2011. Saamelaiskäräjät on johdonmukaisesti vastustanut vuonna
1996 astunutta saamelaismääritelmää ja erityisesti sen lappalaispykälää. Käräjät on vaatinut
sen poistamista ja määritelmän palauttamista kieleen perustuvaksi, kuten se oli
vuoteen 1996 asti. Saamelaiskäräjät katsoo, että saamelaismääritelmän tulee mahdollisimman
hyvin vastata saamelaisten tosiasiallista joukkoa siten, kuten he sen tuntevat.
Määritelmän tulee olla saamelaisten hyväksymä ja sen tulee korostaa henkilön säilynyttä
suku- ja kulttuuriyhteyttä.
alkuperäislähteenä ovat saamelaiskäräjien lausunnot sen toiminnan ajalta vuodesta
1996 huhtikuuhun 2018. Tarkastelun kohteena ovat saamelaiskäräjien kanta, kannassa
mahdollisesti tapahtuneet muutokset sekä saamelaiskäräjien käyttämät perustelut. Lisäksi
perehdytään saamelaismääritelmästä käytyyn keskusteluun Suomessa sekä siinä
tapahtuneisiin muutoksiin. Vertailukohdiksi nostetaan Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmät.
Saamelaiskäräjien kanta ja sen käyttämät perustelut ovat pysyneet hyvin
samankaltaisina koko sen olemassaolon ajan. Lausunnot heijastelevat saamelaismääritelmän
kehityksen vaiheita ja ajankohtaisia aiheita, kuten ILO-sopimusta ja KHO:n linjamuutosta
vuonna 2011. Saamelaiskäräjät on johdonmukaisesti vastustanut vuonna
1996 astunutta saamelaismääritelmää ja erityisesti sen lappalaispykälää. Käräjät on vaatinut
sen poistamista ja määritelmän palauttamista kieleen perustuvaksi, kuten se oli
vuoteen 1996 asti. Saamelaiskäräjät katsoo, että saamelaismääritelmän tulee mahdollisimman
hyvin vastata saamelaisten tosiasiallista joukkoa siten, kuten he sen tuntevat.
Määritelmän tulee olla saamelaisten hyväksymä ja sen tulee korostaa henkilön säilynyttä
suku- ja kulttuuriyhteyttä.