VALTAA JA VAPAUTTA NAISELLISESTA JOOGASTA? : Kriittinen analyysi joogasta feministisenä metodina
Poutiainen, Ella (2018-10-19)
VALTAA JA VAPAUTTA NAISELLISESTA JOOGASTA? : Kriittinen analyysi joogasta feministisenä metodina
(19.10.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101938541
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101938541
Tiivistelmä
Joogan länsimaistumista seurannut suosion kasvu on johtanut yhä monipuolisempaan joogatarjontaan ja erilaisille kohderyhmille räätälöityihin joogamuotoihin tai -konsepteihin. Harjoittajakunnan naisvaltaistumisen myötä joogasta on kehitetty myös erityisesti naisille suunnattuja joogatyylejä, kuten Uma Dinsmore-Tulin kohtujooga ja Angela Farmerin soljuva, naiselliseksi mielletty joogaamisen tapa. Joogamaailmassa voi siis havaita kasvavan joogan naisellistumisen aallon, jossa ennen pääasiassa miesten käsissä ollut traditio koetaan luonteeltaan maskuliiniseksi sekä tarpeelliseksi muokata naisille soveltuvaksi.
Tässä tutkimuksessa käsittelen joogan naisellistumisen ilmiötä kartoittamalla sitä, minkälaisen kohderyhmän naiset Dinsmore-Tulin ja Farmerin kaltaisten joogan naisellistamisen puolestapuhujien näkemyksen mukaan muodostavat, ja mitä joogan naisellistaminen heidän mielestään merkitsee. Kysyn miksi joogan naisellistaminen koetaan tarpeelliseksi, ja pohdin kriittisesti minkälaisten naisten tarpeisiin joogan naisellistaminen vastaa? Tarkoitukseni on osoittaa, miten naisellinen jooga ei todellisuudessa ole kaikkien naisten joogaa.
Naisellisten joogamuotojen kohderyhmän aukikirjoittaakseni lähestyn naisellisia joogamuotoja aikaan ja paikkaan juurruttamisen keinoin. Käytän apunani feminististä standpoint-teoriaa sekä Sara Ahmedin orientaation käsitettä. Esitän, että joogan naisellistajien esittämä ajatus siitä, että jooga miesten määrittelemänä traditiona kaipaa naisellista näkökulmaa, voi nähdä pyrkimyksenä luoda joogamaailmaan feministinen standpoint. Käyttäen apunani Ahmedin ajatusta orientaatiosta maailmasuhdetta määrittelevänä ajallisena ja tilallisena lähtöpisteenä pyrin osoittamaan, millä tavoin joogan naisellistajien yleisesti naisten näkökulmaksi mieltämä standpoint monella tapaa kumpuaa vain tiettyjen naisten naiseuden kokemuksesta.
Analyysin päätelmät ovat, että naisellisiin joogamuotoihin vaikuttaa joogan naisellistamisen puolestapuhujien omaa paikantuneisuus sekä sitä määrittävät yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Tämä heijastuu myös naisellisen joogan saavutettavuuteen ja siihen, kehen se vetoaa: valkoisiin, jo joogamaailmaan sijoittuviin, länsimaisiin naisiin, joiden naiseus määrittyy ongelmitta kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän mukaisesti.
Tässä tutkimuksessa käsittelen joogan naisellistumisen ilmiötä kartoittamalla sitä, minkälaisen kohderyhmän naiset Dinsmore-Tulin ja Farmerin kaltaisten joogan naisellistamisen puolestapuhujien näkemyksen mukaan muodostavat, ja mitä joogan naisellistaminen heidän mielestään merkitsee. Kysyn miksi joogan naisellistaminen koetaan tarpeelliseksi, ja pohdin kriittisesti minkälaisten naisten tarpeisiin joogan naisellistaminen vastaa? Tarkoitukseni on osoittaa, miten naisellinen jooga ei todellisuudessa ole kaikkien naisten joogaa.
Naisellisten joogamuotojen kohderyhmän aukikirjoittaakseni lähestyn naisellisia joogamuotoja aikaan ja paikkaan juurruttamisen keinoin. Käytän apunani feminististä standpoint-teoriaa sekä Sara Ahmedin orientaation käsitettä. Esitän, että joogan naisellistajien esittämä ajatus siitä, että jooga miesten määrittelemänä traditiona kaipaa naisellista näkökulmaa, voi nähdä pyrkimyksenä luoda joogamaailmaan feministinen standpoint. Käyttäen apunani Ahmedin ajatusta orientaatiosta maailmasuhdetta määrittelevänä ajallisena ja tilallisena lähtöpisteenä pyrin osoittamaan, millä tavoin joogan naisellistajien yleisesti naisten näkökulmaksi mieltämä standpoint monella tapaa kumpuaa vain tiettyjen naisten naiseuden kokemuksesta.
Analyysin päätelmät ovat, että naisellisiin joogamuotoihin vaikuttaa joogan naisellistamisen puolestapuhujien omaa paikantuneisuus sekä sitä määrittävät yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Tämä heijastuu myös naisellisen joogan saavutettavuuteen ja siihen, kehen se vetoaa: valkoisiin, jo joogamaailmaan sijoittuviin, länsimaisiin naisiin, joiden naiseus määrittyy ongelmitta kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän mukaisesti.