Maallikko kääntämisessä, asiantuntija omalla alallaan – käsityksiä käännöksistä

Abstract

Tutkimuksessa keskitytään kieli- ja käännösalan ulkopuolisten henkilöiden eli maallikoiden kielellisten asenteiden kartoittamiseen. Maallikoiden kielellisten asenteiden tutkimus sijoittuu sosiolingvistiikan kansanlingvistisen tutkimussuuntauksen ja murretutkimuksen viitekehykseen. Työn päätavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä maallikoilla on käännöksistä, käännösten kielestä ja erityisesti audiovisuaalisista käännöksistä. Työssä tutkitaan myös sitä, millaiset seikat vaikuttavat siihen, lukevatko maallikot tekstejä mieluummin tekstin alkuperäiskielellä, vaikka se olisi lukijalle vieras kieli, vai äidinkielellään, vaikka kyseessä olisi käännös. Lisäksi halutaan löytää vastaus siihen, millaisia ominaisuuksia maallikot pitävät käännöstekstin tärkeimpinä piirteinä. Tarkasteluun rajattiin sellaisia henkilöitä, joiden voidaan olettaa työssään tai opiskeluissaan lukevan paljon. Perusjoukon muodostivat Turun yliopiston kemian laitoksen opiskelijat ja henkilökunta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselylomaketta, jossa esitettiin sekä avoimia kysymyksiä että asteikko- ja monivalintakysymyksiä. Vastauksia saatiin yhteensä 91 kappaletta. Tutkittavista opiskelijoita oli 69 %, työssäkäyviä 22 % ja muita 9 %. Vastauksia analysoitiin teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin ja luokittelun avulla. Mukana oli myös joitakin määrällisen analyysin elementtejä. Tulokset osoittivat, että kielteiset käsitykset painottuivat tutkimuksessa. Vaikka audiovisuaaliset käännökset arvioitiin kieliasultaan pääasiassa riittävän hyviksi, huomautettiin tekstitysten laadun olevan vaihtelevaa ja riippuvan esimerkiksi kääntäjästä tai muista kielenulkoisista tekijöistä. Lisäksi av-käännösten kohdalla korostui se, että lukija vertaa tekstiä kuulemaansa kieleen ja odottaa tekstiltä erittäin suurta vastaavuutta. Yleisesti maallikot pitivät käännöstekstin tärkeimpänä ominaisuutena tekstin merkitysten mahdollisimman tarkkaa säilyttämistä. Myös kieliopillisuutta ja tyylin säilyttämistä arvostettiin. Maallikoiden kielen valintaa ohjasivat mm. tekstilaji ja käyttötarkoitus: tekstilajeista korostuivat erityisesti tieteelliset tekstit ja kaunokirjallisuus, joista ensimmäisiä luettiin mieluiten pääasiassa alkuperäiskielellä ja jälkimmäisiä äidinkielellä tai vaihtoehtoisesti valikoitiin vain laadukkaasti käännettyjä teoksia. Vieraskielisen alkuperäistekstin valintaan vaikutti muun muassa se, että käännösten ei nähty olevan yhtä mielenkiintoista luettavaa, tarjoavan yhtä paljon informaatiota tai herättävän samoja tuntemuksia kuin alkuperäisteksti. Kielellisistä asenteista tarvittaisiin lisätutkimusta esimerkiksi tekstilajien ja kielen valintaan vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta.