Suurituloisuuden huipulla : Suurituloisuuden kehittyminen ja sosiodemografinen tausta Suomessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaista suurituloisuus on Suo-messa eri tulolajien ja väestön ominaisuuksien perusteella. Tuloerot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja 1990-luvun laman jälkeen huomattavasti niin Suomessa kuin muualla maailmassa etenkin suurituloisten eriytymisen vuoksi. Aiempien tutkimuksien mukaan ta-loudellinen eriarvoisuus ja tuloerot ovatkin yksi kirjavimmista sekä ajankohtaisimmista kes-kustelunaiheista koko maailmassa, kun pohditaan, mikä merkitys rikkaiden ja köyhien väli-sellä kuilulla on ja mitä sille pitäisi tehdä. Suurituloisuutta on tutkittu jonkin verran eri mais-sa, mutta tutkimukset keskittyvät lähes poikkeuksetta tuloeroihin ja suurituloisten eriytymi-seen. Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella, mitä suurituloisuus on Suomessa ja mitä se Suomessa tarkoittaa. Vastaavaa tutkimusta on tehty pienituloisimmista, joten on oleellista pohtia myös, millaista suurituloisuus on Suomessa. Tässä tutkielmassa käytetään neljää erilaista suurituloisen kymmenyksen määritelmää, jotka on muodostettu eri tulolajien perusteella. Yleisesti käytetty suurituloinen kymmenys on muodostettu tulonjakotilastossa olevien tulokymmenysten perusteella. Lisäksi on luotu palkka-, omaisuus- ja osinkotulojen mukaiset suurituloisimpien luokat. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tulonjakoaineiston vuosien 1987–2013 aikasarjaa (n=284 912) ja vuoden 2013 palveluaineistoa (n=27 142). Tulonjakoaineistot kuvaavat kotitalouksien tulojen jakau-tumista ja tuloeroja eri väestöryhmien kesken, ja aineistoissa tarkastellaan eri tulolajeja ja tulojen rakennetta ottaen huomioon verotus ja tulonsiirrot. Aikasarjan avulla tarkastellaan, miten suurituloisimpien kymmenysten bruttotulot sekä käytettävissä olevat rahatulot ovat muuttuneet kyseisenä ajanjaksona verrattuna muuhun väestöön. Vuoden 2013 palveluai-neiston avulla puolestaan tutkitaan, mitkä sosiodemografiset ominaisuudet liittyvät suuritu-loisimpiin kymmenyksiin. Tulosten mukaan suurituloisimpien tulot ovat kasvaneet selkeästi muuta väestöä enemmän 1990-luvun alun jälkeen. Tämä näkyy etenkin käytettävissä olevien rahatulojen mukaisessa tarkastelussa. Tulojen kasvua havaitaan kaikkien eri suurituloisimpien kym-menysten kohdalla. Suurituloisten eriytyminen on ollut vahvinta muusta väestöstä käytettä-vissä olevien rahatulojen, johon yleinen suurituloinen kymmenys perustuu, ja palkkatulojen perusteella. Tulosten mukaan vahvinta suurituloisuus on Suomessa palkkatulojen perusteel-la, sillä palkkatulojen suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat korkeammat kuin muiden tutkielmassa käytettyjen kymmenysten. Heikointa suurituloisuus on sen sijaan omaisuus- ja osinkotulojen perusteella. Sosiodemografisen taustan perusteella suurituloisimpiin kuuluu Suomessa eniten miehiä, korkeakoulutettuja, vanhimpia ikäryhmiä, johtajia, yrittäjiä ja ylempiä toimihenkilöitä sekä pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla asuvia. Yhteiskunnallisesti on tärkeää huomioida, että tuloeroihin voidaan vaikuttaa poliitti-sella päätöksenteolla. Etenkin verotuksen, valtion maksamien tulonsiirtojen ja palvelujärjes-telmien avulla pyritään tasaamaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja tuloeroja. Tuloero-jen tasaamiseen liittyvät kysymykset tulevat olemaan tärkeitä taloudellista eriarvoisuutta koskevia kysymyksiä tulevaisuudessa.