EMOOTIOIDEN ROOLI SOSIAALISEN MEDIAN KOHUISSA : Tapaustutkimus Twitteristä
Pruel, Margus (2018-10-06)
EMOOTIOIDEN ROOLI SOSIAALISEN MEDIAN KOHUISSA : Tapaustutkimus Twitteristä
(06.10.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110647430
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110647430
Tiivistelmä
Verkostoista on tullut oleellinen osa modernia yhteiskuntaa ja monet sosiaalisen median palvelut ovat tehneet verkostoitumisesta tärkeän osan yhteiskuntaa ja päivittäistä kanssakäymistä. Sen myötä myös erilaiset kohut, liikkeet ja ilmiöt ovat saaneet alkunsa sosiaalisen median verkostoissa, joissa ne leviävät. Yksi näistä ilmiöistä on sosiaalisen median kohut ja kampanjat sekä niiden aiheuttamat reaktiot sosiaalisessa mediassa. Emootioiden roolia sosiaalisen median kohujen leviämisessä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu varsinkaan suomalaisten osalta.
Tutkielmassa selvitetään kohujen aktiivisuuskauden pituutta sekä emootioiden muutosta keskustelujen aktiivisuuteen. Lisäksi selvitetään myös yksittäisten emootioiden muutosta keskustelun edetessä. Teoreettisena taustana toimii emootiotutkimus, joka auttaa ymmärtämään tunteiden tarttumisen mekanismeja sekä moderni konfliktiteoria, joka selvittää kohujen kasvuun ja laantumiseen vaikuttavia mekanismeja.
Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään Twitterin vuonna 2016-2017 paljon keskustelua herättäneitä aihetunnisteita, joista tutkimukseen on valittu kohujen osalta #teriniitti ja #haippirinki sekä kampanjoiden osalta #lääppijä. Menetelmänä on käytetty koneistettua ilmapiirianalyysia, koneistettua narratiivianalyysiä sekä kasvukäyrämalleja. Kasvukäyrämalleja on tulkittu keskimääräisillä marginaaliefekteillä.
Tuloksista ilmenee, että kohujen aktiivisin vaihe on ensimmäisen päivän aikana, jonka jälkeen aktiivisuus laskee ja loppuu suurimmaksi osaksi neljännen päivän kohdalla. Yleisen ilmapiirin osalta kaikissa aihetunnisteissa negatiivisuus kasvoi aktiivisuuden vähentyessä. Myöskin yksittäisten tunteiden osalta negatiivisuus kasvoi keskustelijoiden vähentyessä. Poikkeuksena #lääppijä, jossa positiivisuus kasvoi aktiivisimmalla ajanjaksolla, myös keskustelun hiipuessa. Marginaaliefekteistä #lääppijän positiivisuuden kasvu oli ainoa tilastollisesti merkitsevä efekti. Kaiken kaikkiaan kuitenkin emootioiden vaihteluiden efektit jäivät hyvin pieniksi.
Tutkielmassa selvitetään kohujen aktiivisuuskauden pituutta sekä emootioiden muutosta keskustelujen aktiivisuuteen. Lisäksi selvitetään myös yksittäisten emootioiden muutosta keskustelun edetessä. Teoreettisena taustana toimii emootiotutkimus, joka auttaa ymmärtämään tunteiden tarttumisen mekanismeja sekä moderni konfliktiteoria, joka selvittää kohujen kasvuun ja laantumiseen vaikuttavia mekanismeja.
Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään Twitterin vuonna 2016-2017 paljon keskustelua herättäneitä aihetunnisteita, joista tutkimukseen on valittu kohujen osalta #teriniitti ja #haippirinki sekä kampanjoiden osalta #lääppijä. Menetelmänä on käytetty koneistettua ilmapiirianalyysia, koneistettua narratiivianalyysiä sekä kasvukäyrämalleja. Kasvukäyrämalleja on tulkittu keskimääräisillä marginaaliefekteillä.
Tuloksista ilmenee, että kohujen aktiivisin vaihe on ensimmäisen päivän aikana, jonka jälkeen aktiivisuus laskee ja loppuu suurimmaksi osaksi neljännen päivän kohdalla. Yleisen ilmapiirin osalta kaikissa aihetunnisteissa negatiivisuus kasvoi aktiivisuuden vähentyessä. Myöskin yksittäisten tunteiden osalta negatiivisuus kasvoi keskustelijoiden vähentyessä. Poikkeuksena #lääppijä, jossa positiivisuus kasvoi aktiivisimmalla ajanjaksolla, myös keskustelun hiipuessa. Marginaaliefekteistä #lääppijän positiivisuuden kasvu oli ainoa tilastollisesti merkitsevä efekti. Kaiken kaikkiaan kuitenkin emootioiden vaihteluiden efektit jäivät hyvin pieniksi.