Varojenjako SVOP-rahastosta vero- ja yhtiöoikeuden rajapinnassa – pääomansijoitus ja luovutuksena verotettava pääomanpalautus
Kantola, Emmi (2018-10-22)
Varojenjako SVOP-rahastosta vero- ja yhtiöoikeuden rajapinnassa – pääomansijoitus ja luovutuksena verotettava pääomanpalautus
(22.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110747536
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110747536
Tiivistelmä
Osakeyhtiöstä tapahtuvan varojenjaon verotus on kautta aikain ollut kiinnostusta herättävä aihe, jolla on liittymäkohtia sekä vero- että yhtiöoikeuteen. Tässä tutkielmassa käsitellään kotimaisen osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotusta. Tarkastelun kohteena ovat tuloverolakien poikkeussäännökset, joiden mukaan varojenjako SVOP-rahastosta voidaan verottaa luovutuksena, vaikka pääsääntöisesti verotus toimitetaan osinkoverotusta koskevien säännösten mukaisesti.
Tutkielma käsittelee perusteellisesti kolmea vero- ja yhtiöoikeuden rajapintaan sijoittuvaa teemaa, jotka tulevat esiin varojenjakotilanteissa. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, kenelle varoja voidaan luovutusvoittoverouksen piirissä jakaa, sillä säännökset edellyttävät kyseessä olevan sama henkilö, joka on tehnyt yhtiöön pääomansijoituksen. Toisekseen tarkastellaan sitä, mitä pääomansijoituksella varojenjaon yhteydessä tarkoitetaan. Kolmanneksi syvennytään vielä sellaisten varojenjakotilanteiden verokohteluun, joissa varoja jaetaan SVOP-rahastosta osakeomistuksen suhteesta poiketen. Tutkielman tarkoituksena on erityisesti analysoida, miten vero- ja yhtiöoikeus vuorovaikuttavat tulkintatilanteissa. Tutkielman kannalta tärkeimmät lähteet koostuvat kotimaisesta vero- ja yhtiöoikeudellisesta kirjallisuudesta sekä tuomioistuin- ja verotuskäytännöstä.
Tutkielmassa havaitaan, että luovutusvoittoverotusta koskevien edellytysten vero-oikeudellinen arviointi seuraa suhteellisen pitkälle yhtiöoikeudellisten käsitteiden merkityssisältöjä ja taloudellisten ilmiöiden siviilioikeudellista taustaa. Yritysjärjestelyissä ja yrityksen toimintamuodon muutoksissa saa merkitystä yhtiöoikeudellinen yleisseuraantoperiaate, ja tutkielmassa havaitaan, että yleisseuraantoluonteisissa järjestelyissä on korostuneessa asemassa verotuksen jatkuvuusperiaate. Tutkielmassa paikannetaan myös varojenjaon verosääntelyä koskevia puutteita ja jatkotutkimuksen tarvetta suhteessa pääomansijoitusten muodostumiseen. Oikeustila on erityisen ongelmallinen suosivan varojenjaon osalta. Lainvalmisteluaineistossa ei ole kyetty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, sillä varojenjaon verotus on kahden oikeudenalan liittymäkohdassa hyvin moniulotteinen teema.
Tutkielma käsittelee perusteellisesti kolmea vero- ja yhtiöoikeuden rajapintaan sijoittuvaa teemaa, jotka tulevat esiin varojenjakotilanteissa. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, kenelle varoja voidaan luovutusvoittoverouksen piirissä jakaa, sillä säännökset edellyttävät kyseessä olevan sama henkilö, joka on tehnyt yhtiöön pääomansijoituksen. Toisekseen tarkastellaan sitä, mitä pääomansijoituksella varojenjaon yhteydessä tarkoitetaan. Kolmanneksi syvennytään vielä sellaisten varojenjakotilanteiden verokohteluun, joissa varoja jaetaan SVOP-rahastosta osakeomistuksen suhteesta poiketen. Tutkielman tarkoituksena on erityisesti analysoida, miten vero- ja yhtiöoikeus vuorovaikuttavat tulkintatilanteissa. Tutkielman kannalta tärkeimmät lähteet koostuvat kotimaisesta vero- ja yhtiöoikeudellisesta kirjallisuudesta sekä tuomioistuin- ja verotuskäytännöstä.
Tutkielmassa havaitaan, että luovutusvoittoverotusta koskevien edellytysten vero-oikeudellinen arviointi seuraa suhteellisen pitkälle yhtiöoikeudellisten käsitteiden merkityssisältöjä ja taloudellisten ilmiöiden siviilioikeudellista taustaa. Yritysjärjestelyissä ja yrityksen toimintamuodon muutoksissa saa merkitystä yhtiöoikeudellinen yleisseuraantoperiaate, ja tutkielmassa havaitaan, että yleisseuraantoluonteisissa järjestelyissä on korostuneessa asemassa verotuksen jatkuvuusperiaate. Tutkielmassa paikannetaan myös varojenjaon verosääntelyä koskevia puutteita ja jatkotutkimuksen tarvetta suhteessa pääomansijoitusten muodostumiseen. Oikeustila on erityisen ongelmallinen suosivan varojenjaon osalta. Lainvalmisteluaineistossa ei ole kyetty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, sillä varojenjaon verotus on kahden oikeudenalan liittymäkohdassa hyvin moniulotteinen teema.