Pohjoismaiden väliset erot hyvinvointisovinistisissa asenteissa
Jalo, Topias (2018-11-09)
Pohjoismaiden väliset erot hyvinvointisovinistisissa asenteissa
Jalo, Topias
(09.11.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella hyvinvointisovinismia kvantitatiivisen analyysin avulla Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Hyvinvointisovinismi tarkoittaa mielipidettä, jonka mukaan maahanmuuttajille ei tule myöntää samoja oikeuksia kuin kantaväestöllä. Tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointisovinismia sekä yksilö- että maatason tekijöiden näkökulmasta ja arvioidaan näiden tekijöiden merkitystä hyvinvointisovinististen asenteiden kannalta.
Hyvinvointivaltion käsitteeseen liittyvää teoriaa esitellään tutkielman teoriaosassa, jossa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin merkitystä arvioidaan suhteessa hyvinvointisovinististen asenteiden esiintyvyyteen. Yksilötason teoria perustuu tutkielmassa pääasiassa kulttuurisiin ja materiaalisiin tekijöihin. Lisäksi Pohjoismaiden maahanmuuttoasenteiden ja maahanmuuttopolitiikan tutkimus ovat esillä aiheeseen liittyvinä osatekijöinä.
Aineistona tutkielmassa käytetään Europen Social Surveyn vuoden 2008 kyselyaineistoa ja tutkimusmenetelmänä on binaarinen logistinen regressioanalyysi. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että hyvinvointisovinistiset asenteet ovat Pohjoismaissa melko harvinaisia ja Ruotsissa niiden esiintyvyys on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäisempää. Kulttuuriset tekijät ovat tulosten valossa ratkaisevassa asemassa yksilötason hyvinvointisovinismin selittäjinä.
Hyvinvointivaltion käsitteeseen liittyvää teoriaa esitellään tutkielman teoriaosassa, jossa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin merkitystä arvioidaan suhteessa hyvinvointisovinististen asenteiden esiintyvyyteen. Yksilötason teoria perustuu tutkielmassa pääasiassa kulttuurisiin ja materiaalisiin tekijöihin. Lisäksi Pohjoismaiden maahanmuuttoasenteiden ja maahanmuuttopolitiikan tutkimus ovat esillä aiheeseen liittyvinä osatekijöinä.
Aineistona tutkielmassa käytetään Europen Social Surveyn vuoden 2008 kyselyaineistoa ja tutkimusmenetelmänä on binaarinen logistinen regressioanalyysi. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että hyvinvointisovinistiset asenteet ovat Pohjoismaissa melko harvinaisia ja Ruotsissa niiden esiintyvyys on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäisempää. Kulttuuriset tekijät ovat tulosten valossa ratkaisevassa asemassa yksilötason hyvinvointisovinismin selittäjinä.