dc.contributor.author | Ahlroth, Essi | |
dc.date.accessioned | 2018-11-16T22:00:39Z | |
dc.date.available | 2018-11-16T22:00:39Z | |
dc.date.issued | 2018-11-02 | |
dc.identifier.uri | http://www.utupub.fi/handle/10024/146300 | |
dc.description.abstract | Tutkielmassa tarkastellaan kulttuuriyrittäjien yrittäjyyteen suhtautumista ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjyyteen suhtautumiseen. Tutkin aikaisemman tutkimuksen ja tilastojen valossa kulttuurin asemaa, sen tuottamisen tapoja, sekä niitä seikkoja, joista käsin kulttuurin tuottamista yhteisin voimin on perusteltu. Pyrin kuvaamaan ja ymmärtämään kulttuuriyrittäjien kokemuksia ja löytämää joitakin mahdollisia toimia kulttuuriyrittäjien toimintaedellytysten ja olosuhteiden parantamiseksi.
Tutkimuksen aineistona on sitä varten vuoden 2017 syksyllä kerätty kyselyaineisto (N=212). Kysely on toteutettu internetissä yhteistyössä kulttuuri- ja käsityöaloilla toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Analyysissa hyödynnän kvantitatiivisia menetelmiä, pääasiassa logistista regressioanalyysiä. Tulkintaa tukevat myös kyselyyn vastanneiden yrittäjien kirjoittamat vapaat palautteet ja ajatukset, joita heiltä on kyselylomakkeen lopussa pyydetty. Perusjoukko, kulttuuriyrittäjät on luonteeltaan vaikeasti rajattavissa. Tämän vuoksi aineisto on edustavan otoksen sijaan näyte.
Kyselyyn vastanneet yrittäjät ovat yrittäjyyteen usein melko tyytyväisiä tai suhtautuvat asiaan neutraalisti. Työhönsä vastaajat suhtautuvat hyvin innostuneesti ja intohimoisesti, vaikka moni kertoikin kokevansa itsensä uupuneeksi. Ammatti-identiteetti oli yrittäjille useimmiten ensisijainen suhteessa yrittäjäidentiteettiin. Sekä vahinko- että pakkoyrittäjyys olivat vastaajien keskuudessa suhteellisen yleisiä ilmiöitä. Monet eivät kokeneet yrittäjyys käsitteen kovin hyvin kuvaavan itseään tai omaa työtään.
Tutkimuksen perusteella vastaajan hyvillä yrittäjyyteen liittyvillä taidoilla ja tiedoilla sekä koulutuksen antamilla eväillä on merkitystä yrittäjyyteen suhtautumisessa. Yrittäjät jotka kokivat omat taitonsa puutteellisiksi, olivat tyytymättömämpiä yrittäjyyteen kuin muut. Myös korkea työhyvinvoinnin taso, tyytyväisyys tulotasoon ja yrittäjyyden vapaaehtoisuus vaikuttivat positiivisesti vastaajien yrittäjyyteen tyytyväisyyteen. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että yrittäjyyteensä tyytyväiset vastaajat ovat ominaisuuksiltaan ja lähtökohdiltaan lähempänä perinteistä käsitystämme yrittäjästä ja yrittäjyydestä, kuin yrittäjyyteen tyytymättömät. | |
dc.format.extent | 108 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
dc.subject | kulttuurialat, yrittäjyys, itsensätyöllistäjyys, kulttuuri | |
dc.title | Sisällöllisesti rikasta, taloudellisesti köyhää : Tutkimus kulttuuri- ja käsityöaloilla toimivien yrittäjien yrittäjyyteen suhtautumisesta | |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
dc.rights.accessrights | avoin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2018111648353 | |
dc.contributor.faculty | fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Taloussosiologia|en=Economic Sociology| | |
dc.contributor.department | fi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research| | |