Ilmanlaadun, ilman lämpötilan ja ilmanpaineen vaikutukset sydän- ja aivoinfarktien potilasmääriin neljässä Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2000-2015
Korhonen, Saija (2018-11-19)
Turun yliopisto
19.11.2018
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948442
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948442
Tiivistelmä
Ilmanlaatua ja sen vaikutuksia terveyteen on tutkittu järjestelmälliseti jo monia vuosikymmeniä. Tutkimusten pohjalta osataan sanoa, että ilman suuret pienhiukkaspitoisuudet ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yhteydessä sydän- ja aivoinfarktien suurentuneeseen potilasmäärään. Tutkimus on keskittynyt enimmäkseen maihin, joissa ilmanlaatu on ympäri vuoden huonoa. Tämän lisäksi nykyään tiedostetaan myös muiden ilmastotekijöiden kuten lämpötilan ja ilmanpaineen vaikutukset kuolleisuuteen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko mahdollista havaita Suomen sairaanhoitopiireissä samanlaisia yhteyksiä kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Tutkimukseen otettiin mukaan Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sydän- ja aivoinfarktien potilasmäärät sekä vastaavien alueiden pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet sekä ilman lämpötila ja ilmanpaine. Kyseisten muuttujien yhteyttä tutkittiin vuodesta 2000 vuoteen 2015. Hypoteesina oli, että myös Suomen sairaanhoitopiirien tasolla olisi löydettävissä yhteys ilmanlaadun, ilman lämpötilan ja ilmanpaineen sekä sydän- ja aivoinfarktien välillä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita mahdollisista potilasmäärissä nähtävistä sykleistä, jotka toistuvat tutkimusajanjaksolla.
Tutkimus pohjautui suhteellisen riskikertoimen ja korrelaatiokertoimien laskuun. Eri ilmanlaadun muuttujien ja potilasmäärien yhteyttä havainnointiin myös visuaalisesti hajontakaavioiden ja diagrammien avulla. Odotettua yhteyttä ei ollut aineistosta löydettävissä. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että jatkotutkimuksiin olisi aihetta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko mahdollista havaita Suomen sairaanhoitopiireissä samanlaisia yhteyksiä kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Tutkimukseen otettiin mukaan Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sydän- ja aivoinfarktien potilasmäärät sekä vastaavien alueiden pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet sekä ilman lämpötila ja ilmanpaine. Kyseisten muuttujien yhteyttä tutkittiin vuodesta 2000 vuoteen 2015. Hypoteesina oli, että myös Suomen sairaanhoitopiirien tasolla olisi löydettävissä yhteys ilmanlaadun, ilman lämpötilan ja ilmanpaineen sekä sydän- ja aivoinfarktien välillä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita mahdollisista potilasmäärissä nähtävistä sykleistä, jotka toistuvat tutkimusajanjaksolla.
Tutkimus pohjautui suhteellisen riskikertoimen ja korrelaatiokertoimien laskuun. Eri ilmanlaadun muuttujien ja potilasmäärien yhteyttä havainnointiin myös visuaalisesti hajontakaavioiden ja diagrammien avulla. Odotettua yhteyttä ei ollut aineistosta löydettävissä. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että jatkotutkimuksiin olisi aihetta.